– Suomesta on lähtenyt viimeisten 150 vuoden aikana arviolta 1,4 miljoonaa ihmistä siirtolaisiksi, kertoi Evijärvellä Aijjoos-hankkeen kutsumana vieraillut professori Olavi Koivukangas.
Tietämystä siirtolaisten liikkeistä on kuitenkin jo 1500-luvulta, jolloin Savosta siirtyi Keski-Ruotsiin 12 000 suomalaista.
– Ensin muutettiin Ruotsiin, sitten Venäjälle. Pietarin ympäristöön lähdettiin Stolbovassa vuonna 1617 solmitusta rauhasta lähtien, Koivukangas totesi.
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa matkalippu Amerikkaan maksoi rengin vuosipalkan verran.
Amerikkaan ihmisiä vetivät poliittiset ja uskonnolliset syyt sekä toimeentulo. Amerikan teollisuus tarjosi runsaasti työpaikkoja. Sinne mentiin myös metsätöihin, kalastamaan, kaivoksiin tai perustettiin farmi.
– Valtio antoi farmin perustajille 80 hehtaaria ilmaista maata.
Ennen 1. maailmansotaa puolet Amerikkaan lähtijöistä oli Vaasan läänistä.
– Siirtolaisuus Amerikkaan oli pohjalainen ilmiö. Lähes joka talosta on lähdetty ja suurin osa on jäänyt. Oli yleisempää, että mentiin Amerikkaan kuin Helsinkiin. Jos joku muutti Helsinkiin, siitä puhuttiin viikkokausia, mutta Amerikkaan menosta ei, Koivukangas vertasi.
Pellot pakettiin, laudat ikkunoihin
Suomen ja Ruotsin väliltä poistui vuonna 1954 passipakko, ja suuri muuttoaalto Ruotsiin alkoi. Olavi Koivukangas muisteli ankeita aikoja vuoden 1969 pellonvarauslain voimaantulon jälkeen: pellot pantiin pakettiin, laudat lyötiin ikkunoihin ja maalta muutettiin kaupunkeihin ja Ruotsiin töihin.
– Veto Ruotsiin jatkui 1980-luvulle saakka. Siihen aikaan monet nuoret suomalaiset naiset ja miehet tanssivat keskenään tangoa Ruotsissa ja perustivat perheen. 1980-luvulla he sitten palasivat, koska halusivat saada lapset suomalaiseen kouluun. Suuri aalto meni ja pienempi tuli takaisin.
Ruotsiin ja Australiaan muuttaneista lähes puolet ovat palanneet ja USA:sta noin neljännes.
Suomessa syntyneitä asuu tällä hetkellä Ruotsissa noin 164000. Toisen polven ruotsinsuomalaisia perheitä, joista ainakin toinen vanhempi on suomalainen, on noin 263000 ja heillä on lapsia noin 285000.
– Ihmisiä, jota tuntevat itse olevansa suomalaista syntyperää osaksi tai kokonaan asuu tällä hetkellä Kanadassa 136 000 ja USA:ssa 670 000, Koivukangas totesi.
Koivukankaan mukaan viimeistään kolmannessa sukupolvessa siirtolaisten alkuperäinen kieli yleensä katoaa.
– Siperiassa olen kuitenkin tavannut jopa viidettä sukupolvea, joka puhuu suomea. He ovat eläneet metsissä niin omissa oloissaan, että kieli on säilynyt.
Vuosina 1809 – 1917, Venäjän vallan aikana, Suomesta vietiin noin 3300 ihmistä Siperiaan. Evijärveltä sinne joutuivat veljekset Anders ja Erik Girs (Kirsilä), kertoi Koivukangas.
– Erik tuomittiin taposta kuolemaan vuonna 1834, mutta tuomio muutettiin pakkotyöksi Siperiassa. Anders osallistui ryöstömurhaan Jyväskylän lähellä ja hänet lähetettiin Siperiaan vuonna 1840.
Keisari muutti kuolemantuomioita karkotukseksi Siperiaan, mikä tarkoitti pakkotyötä suolakaivoksissa. Lisäksi Siperiaan anoivat pääsyä mm. monet irtolaiset, varkaat ja sotaväestä karanneet.
Edellä mainittujen maiden lisäksi Suomesta on lähtenyt siirtolaisia myös mm. Argentiinaan, Brasiliaan ja Uuteen Seelantiin.
Suomi kansainvälistyy
Ulkomaalaisia on tullut Suomeen huomattavasti vähemmän kuin Suomesta lähtenyt ulkomaille. Keskiajalla ilmestyivät saksalaiset hansakauppiaat ja myöhemmin lähinnä saksalaiset suuryritysten perustajat, mm. Stockmann, Paulig, Fazer, Huber.
Chilestä muutti maahan vuonna 1969 vajaat 200 pakolaista, mikä oli Suomessa uutta ja outoa. Suurin osa heistä on kuitenkin palannut kotimaahansa. Vuonna 1979 saapuivat Vietnamin pakolaiset.
– He ovat sopeutuneet Suomeen parhaiten: ahkeria ja tunnollisia työntekijöitä, Koivukangas kehui.
Hän totesi, että vuonna 2000 Suomessa asui vielä vähän ulkomaalaisia, mutta sen jälkeen määrä on räjähtänyt. Eniten on venäläisiä, 68300. Virolaisten määrä on 44500 ja ruotsalaisten 32000. Ulkomaalaisia on kaikkiaan noin neljä prosenttia väestöstä.
Koivukangas näytti pyramideja Suomen väestökehityksestä eri ajoilta.
– Nyt väestökehitys on muodoltaan kuin tuhkauurna. Minusta maahanmuuttajat on hyvä asia. Kolmen, neljän sukupolven kuluttua he ovat täysin suomalaisia – he ovat ihmisiä niin kuin mekin, vaikka ovatkin vähän tummempia. Suomeen saadaan myös uutta verta, ei ole nimittän hyvä asia, että sukulaiset menevät keskenään naimisiin. Kun maahanmuuttajiin tutustuu, heihin oppii suhtautumaan positiivisesti, sanoi maailmaa kiertänyt ja monien eri kulttuurien ihmisiin tutustunut mies.
– Jos ulkomaalaisia tulee suuret määrät kerralla, siihen voi sisältyä polttopullojen heittelyä ynnä muuta. Mutta 1 – 2 sukupolven päästä he ovat erittäin hyödyllisiä Suomelle. Maailma muuttuu ja muutos on nopeaa verrattuna entiseen.
Ennakkoluuloista Koivukangas kertoi esimerkin:
– Eräs Ruotsiin muuttanut nainen ei tahtonut saada millään töitä. Mutta kun naimisiinmenon myötä sukunimi muuttui Anderssoniksi, heti löytyi töitä.
Anne Savela
