Rukolaa, basilikaa, tilliä, timjamia, herneenversoja omasta pellosta suoraan aamiaisleivän päälle. Aaaahhhh, ihanaaaaa…
Tosin kasvimaan ei tarvitse olla pellolla eikä edes maassa. Helpompaa on perustaa pikku keitaita suuriin kukka-astioihin ja parvekelaatikoihin. Tai muovisaaveihin, kun poraa pohjaan vesireikiä. Kartanoilla kannattaa kierrellä mielikuvitusta käyttäen. Esimerkiksi vanhoissa betonikaivonrenkaissa yrtit ja salaatit kasvavat komeasti.
Säkkimullassa ei rikkaruohoista tule suurta riesaa. Ennen kylvöä ja istutuksia voi maahan kuopata kanankakkarakeita sopivan määrän kasvien mukaan.
Sormella tai kepillä pieni vako multaan, vaon kastelu, siemenet vakoon ja hitusen multaa päälle. Lajikohtaiset ohjeet kylvösyvyyteen löytyvät siemenpakkauksesta.
Kasvuharso ainakin alussa on suuri apu: kosteus pysyy, halla ei iske, lämpöä on enemmän eivätkä kissat pääse kakalle. Harso myös hidastaa tuholaisten, mm. Vimpelissä hyökkäilevän kotiloarmeijan pataljoonien kolttosia.
Panttaa tilaa uusille kylvöksille
Ilman taimien esikasvatusta onnistuvat ainakin rukola, tilli, salaatit, herneenverso, korianteri ja kirveli.
Rukolan eli isohietasinapin/sinappikaalin suomenkielinen nimi kertoo, että kyseessä on salaatti, jossa on makua. Tosi herkkua salaateissa, leivissä, pitsassa.
Salaateissa on runsaasti eri lajeja. Roomansalaatti on kivan jäykkä ja rapea, sopii myös täytettäväksi tacokuoren tapaan.
Tilli, niin vanhanaikainen ja niin mahtavan makuinen tuoreena. Korianteri, toisten inhoama, toisten rakastama aasialaisruokien mauste. Tuoksu muistuttaa kuulemma luteen tuoksua – mutta siitä ei kaikilla onneksi ole hajuakaan. Voisi kokeilla vaihteeksi sitruunakorianteria. Kirveli näyttää vähän samalta kuin persilja ja maku on persiljan ja aniksen sinfoniaa.
Herneenversot nousevat niin siemeniksi tarkoitetuista herneistä kuin kuivatuista ruokaherneistäkin. Itää nopeammin, kun siemeniä liottaa vuorokauden verran. Liotus sopii monille muillekin siemenille.
Salaatteja, tilliä, kirveliä ja herneenversoja kannattaa kylvää lisää noin 2 – 3 viikon välein.
Jos täyttää heti koko pinta-alan, jossain vaiheessa tulee ylituotantoa ja pian satokausi on ohi, vaikka kesä jatkuu.
Kesäkurpitsaa voi kasvattaa siemenistä tai valmiista taimesta. Kun satoa alkaa tulla, parikin hyvin hoidettua tainta riittää pienen perheen tarpeiksi.
Salviasta apua moneen vaivaan
Joidenkin yrttien kylvö siemenestä on jo myöhäistä. Persiljan itäminen kestää noin neljä viikkoa, joten ainakin yhden yksilön voisi ostaa valmiina taimena. Taimitarhalta kannattaa hakea myös basilika, salvia, oregano, sitruunamelissa ja kynteli.
Basilika, kuninkaiden yrtti, on hyvin kylmänarka, jo alle viisi plusastetta voi olla haitaksi. Satoa kerätään latvomalla kolmannesta lehtiparista alkaen. Pelkkä lehtien nyppiminen kasvattaa vartta eikä puska tuuheudu.
Tuore basilika on hyvää leivällä, salaateissa ja ruuassa kuin ruuassa. Perusbasilikaa voimakkaampi thaibasilika maistuu mahtavalta alajärveläisen thairavintolan ruuissa.
”Kuinka voisi kuolla ihminen, jonka puutarhassa kasvaa salvia?” Salvia oli muinaisten kreikkalaisten rohto kaikkiin vaivoihin ja sillä on myös nykytiedon mukaan lukuisia terveysvaikutuksia. Lehdet sopivat keittoihin ja patoihin sekä erityisen hyvin maksan seuraksi. Yksi puska riittää hyvin kesän maustekäyttöön ja säilöttäväksikin. Friteeratut tai täytetyt salvianlehdet verottavat puskaa reilummin.
Oregano eli mäkimeirami, kuivattuna tyypillinen pitsamauste ja moneen ruokaan taipuva mauste – kuten myös timjami.
Sitruunamelissapuska makuuhuoneessa antaa kuulemma hyvät yöunet. Tuoksuu ihanan raikkaasti sitruunalta ja kasvaa helposti reheväksi ja satoisaksi. Antaa makua varsinkin salaatteihin, kalaruokiin ja jälkiruokiin.
Kynteli on helppo ja satoisa kasvatettava. Tuo ”köyhän pippuri ja suola” antaa mukavaa ytyä ruokiin tuoreena ja kuivattuna. Kynteliä kuivatessa huoneisiin leviää miellyttävä tuoksu. Monivuotinen talvikynteli ei nettitietojen mukaan helposti selviydy Suomen talvesta. Kokemus osoittaa, että kaivonrenkaassa kasvatettuna se on kuitenkin mahdollista.
Anne Savela
