Juho Kuorikoski ja Jukka-Pekka Pietiäinen keskustelivat näyttelyn avajaisyleisön edessä Lappajärven kirjastossa tietokirjoista ja niiden tekemisestä. Lappajärvelle muutama vuosi sitten muuttanut Kuorikoski on kirjoittanut kirjoja tietokonepeleistä. Jokaisella ihmisellä on vuosipäivänsä, mutta hänellä se ei ole aivan tavanomainen.
– Se oli marraskuun 14. päivä, kun isä toi kotiin Commodore 64-tietokoneen, muistelee Kuorikoski.
Tästä alkoi pitkä ystävyys koneen kanssa, joka huipentuu nyt uuden kirjan myötä. Kuorikosken Commodore 64 – Tasavallan tietokone -kirja on samalla osa Suomi 100 -kampanjan juhlavuoden ohjelmistoa.
Kuorikoski kehuu yhteistyötään Minerva-Kustannuksen kanssa. Aiemmin hän on tehnyt kirjoja joukkorahoituksen avulla, jonka käytössä hän on ollut Pietiäisen mukaan Suomessa tietokirjallisuuden pioneereja.
Elävä tietokirjallisuus myy
Lappajärven kirjastossa on elokuun ajan esillä 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa -näyttely. Joel Kuortin ja Jukka-Pekka Pietiäisen teokseen 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa – Abckiriasta Mustaan orkideaan pohjautuva näyttely esittelee tietokirjallisuuden eri lajit ja kunkin lajin merkittävät suomalaiset teokset.
Vanhan kirjallisuuden päiviltä kolmisen vuotta sitten käynnistynyt roll-up-näyttely on kiertänyt maata ja huipentumassa joulukuussa Rovaniemellä.
Molemmat kirjan tekijät ovat yliopistomiehiä ja kirjanystävien Bibliofiilien Seuran aktiivisia jäseniä. Tausta ei voi olla näkymättä myös vanhojen opusten valitsemisessa. Kenelläkään tutkijalla ei ole liioin sydäntä olla painottamatta oman tieteenalansa tärkeyttä muihin verrattuna, vaikka aihe ei oman piirin ulkopuolelta nykyisin juuri herättäisikään kiinnostusta.
Ei siis ihme, että Rudolf Holstista väitellyt Pietiäinen on valinnut mukaan sinänsä ainutlaatuisen Holstin Maailmansota-teoksen.
Näyttelyn avajaisissa Pietiäinen kertoi hauskoja anekdootteja teoksista ja niiden tekijöistä. Yleisö sai monta kertaa purskahtaa nauruun kuullessaan mm. Jörn Donnerista sekä Loka-Laitisen ja kumppaneiden Tamminiemen pesänjakajat -kirjasta.
Pietiäisen mukaan painettu kirja ei ole kuolemassa, koska monet lukijat haluavat pitää fyysisen kirjan. Painaminen on digitalisaation myötä halventunut niin, että melkein jokainen voisi tehdä omansa. Näyttelyssä oli yhtenä mukana Tuomas Milonoffin ja Riku Rantalan Mad World-Seikkailijan Atlas.
– Kaikkia heidän teoksiaan on myyty yli 20000 kappaletta, joten kyllä nuoretkin ostavat kirjoja tai ainakin saavat niitä lahjaksi, Pietiäinen huomauttaa.
Minkä kirjan valitsisit?
Näyttelyn yhteydessä kannustetaan miettimään, mitä valitusta sadan joukosta puuttuu. Oman ehdotuksensa voi lähettää sähköpostiin 100tietokirjaa@gmail.com.
Esimerkiksi urheilukirjoista ainoana on mukana Martti Jukolan Urheilun pikku jättiläinen vuodelta 1945, niin kuin urheilu ja siitä kirjoittaminen olisi loppunut sotien jälkeen. Ei ole Antero Raevuoren teosta Juoksijoiden kuninkaasta Paavo Nurmesta, ei Jari Litmasta eikä Matti Hannuksen Kultaisia kenttiä Suomen yleisurheilun vuosisadasta.
Pietiäinen myöntää, että jälkikäteen ottaisi listalle ainakin teokset ”Kotiruoka” ja ”Koulun biologia”, joiden merkitystä ja vaikutusta ei kirjaa kirjoittaessa ymmärtänyt. Uteliaan lukijan löytöretki kirjojen maailmaan jatkuu ja näyttelystä saa kattavan reittioppaan lähes 500 vuoden ajalta.
T.Tyynelä
