Vuodesta 2000 väkiluku Alajärvellä, Evijärvellä, Lappajärvellä, Soinissa ja Vimpelissä on vähentynyt yhteensä lähes 4500 ihmisellä. Tällä hetkellä asukkaita on vajaat 21000.
– Luonnollinen väestönlisäys Järviseudulla on pääsääntöisesti negatiivista eli ihmisiä syntyy vähemmän kuin kuolee. Mutta suurempi syy väestön vähenemiseen on muuttaminen pois, kertoi Hannu Tuuri SeAMKin markkinatutkimuspalveluista.
Tuuri on tehnyt yhdessä Marja Katajavirran kanssa tutkimuksen Järviseudun lähtö- ja tulomuuttajista sekä muuttojen syistä. Tutkimuksen kohteena olivat vuosina 2014 – 2016 Alajärveltä, Evijärveltä, Lappajärveltä, Soinista ja Vimpelistä lähteneet ja sinne muuttaneet.
Tilastokeskuksen mukaan Järviseudulta on lähdetty eniten Seinäjoelle, Jyväskylään, Tampereelle, Vaasaan, Lapualle, Kauhavalle, Helsinkiin, Ouluun, Kokkolaan ja Alavudelle.
– Opiskelukaupungit näkyvät tässä hyvin. Samoista kaupungeista on myös suurin osa tulomuuttajista, ja heistä osa on opiskelijoita, Tuuri totesi.
Voimakkainta muuttoliike on Seinäjoen ja Järviseudun välillä. Vuosina 2014 – 2016 Seinäjoelle muutti 524 Järviseudun asukasta ja Seinäjoelta Järviseudulle 262 asukasta.
Lähtömuuttoja Järviseudulta oli kolmen vuoden aikana 2617 ja tulomuuttoja 1892.
– Palvelualan yritysten kannattaa pitää palvelujaan esillä, koska silti melko paljon tänne tulee muualta ihmisiä, Tuuri kannusti.
Eläkeläiset tulevat, opiskelijat menevät
Lähtömuuttajista 44 prosenttia ja tulomuuttajista 45 prosenttia oli tutkimuksen mukaan kahden hengen talouksia. Seuraavaksi eniten oli yhden hengen talouksia.
– Lähtömuuttaneista ruokakunnista 14 prosentilla oli alaikäisiä lapsia ja tulomuuttaneista 26 prosentilla. Eli Järviseudulle muuttaa enemmän lapsiperheitä kuin lähtee pois, Tuuri huomioi.
Silti vanhoja tulee alueelle ja nuoria lähtee. Tulomuuttajista oli eläkeläisiä 29 prosenttia ja lähtömuuttajista seitsemän prosenttia. Lähtijöistä 86 prosenttia oli alle 40-vuotiaita ja tulijoista 49 prosenttia.
Täysi-ikäisistä työelämässä oli vähän yli puolet – sekä tulijoista että lähtijöistä. Työssäkäyvistä tulomuuttajista työpaikka Järviseudulla oli 52 prosentilla ja lähtömuuttajistakin 27 prosentilla.
Työ ja opiskelu vievät pois – suku ja luonto tuovat takaisin
Ihmiset muuttavat pois Järviseudulta järkisyiden vuoksi, mutta pehmeät arvot saavat osan palaamaan. Kyselyssä pyydettiin kertomaan omin sanoin kolme tärkeintä tekijää muuttoon Järviseudulle tai pois sieltä.
– Lähtömuuttajilla oli eniten järkisyitä, kuten työ ja opiskelu. Tulomuuttajilla olivat yllättävän voimakkaasti esillä juuret ja suku, Hannu Tuuri pohti.
Juurten, suvun tai puolison lisäksi Järviseudulle houkuttelivat eniten asumisen kustannustaso tai esimerkiksi peritty talo, oma tai puolison työpaikka, vaihtelunhalu, turvallisuus, parempi elintaso ja lasten kasvuympäristö.
Pois lähtöön vaikutti suurimmalla osalla oma tai puolison opiskelupaikka. Seuraavaksi eniten merkitystä oli elintason parantamisella, paremmilla liikenneyhteyksillä ja työpaikalla. Noin viidenneksellä vastaajista ainakin yksi syy pois lähtöön oli perheen ja sukulaisten läheisyys.
Alajärven palveluilla on vetovoimaa
Vastaajia pyydettiin myös kertomaan entisestä tai nykyisestä kotikunnastaan Järviseudulla korkeintaan kolme positiivista asiaa, joita hän pitää kunnan vahvuuksina ja vetovoimatekijöinä.
Alueelta lähteneiden arvioinneissa ylitse muiden olivat luonto, rauhallisuus ja turvallisuus, sekä monilla myös harrastusmahdollisuudet ja ihmiset, sukulaiset tai ystävät. Tulomuuttajien top 2 olivat luonto sekä palvelut.
Palvelut korostuivat erityisesti Alajärvelle muuttajien vastauksissa. Muita alueelle muuttaneiden vastauksissa yleisiä vahvuuksia olivat: ihmiset tai sukulaiset, rauhallisuus, turvallisuus, harrastusmahdollisuudet. Lisäksi kasvu, vireys ja kehittäminen mainittiin varsinkin Alajärvelle muuttaneiden vastauksissa.
Kehitysehdotusten kärjessä sekä tulo- että lähtömuuttajat toivat esiin samantyyppisiä asioita: lisää työpaikkoja, kehittämistä yritystoiminnasssa, terveyspalveluissa ja muissa peruspalveluissa sekä kaupallisissa palveluissa. Myös lasten ja nuorten palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien parantamista pidettiin tärkeitä, samoin teiden ja julkisten liikenneyhteyksien.
Lähes puolet voisi palata
Tutkimuksen kohteena oli myös muuttoaikeet. Järviseudulle kolmen viime vuoden aikana muuttaneista 61 prosenttia ei ole harkinnut muuttoa pois, mutta 22 prosenttia on harkinnut asiaa jossain määrin. 18 prosenttia kertoi harkitsevansa muuttoa Järviseudulta muualle vakavasti tai jo päättäneensä muuttaa kolmen seuraavan vuoden aikana. Suurin syy lähdön harkintaan oli työ tai opiskelu toisella paikkakunnalla.
Lähteneistä 6 prosenttia piti todennäköisenä paluuta entiseen kotikuntaansa ja 39 prosenttia piti sitä mahdollisena. Epätodennäköistä paluu oli 42 prosentille ja 13 prosenttia ei osannut sanoa. Tuurin mukaan tulokset ovat tietyllä tavalla aika rohkaisevia.
– Kuitenkin lähes puolet voisi muuttaa takaisin hyvinkin, Tuuri totesi ja kannusti miettimään, mitä asialle voisi tehdä.
Konkreettisia asioita markkinointiin
Tutkimus julkistettiin Vimpelissä Ravintola Lakeavaarassa. Paikalla olivat toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa Järvi-Pohjanmaan Yrityspalveluista, yhteyspäällikkö Emilia Etula Vireä ja vahva Järviseutu -hankkeesta sekä toimittajia. Kuntien valtuutetuista paikalle olivat ehtineet vain Anita Ammesmäki Vimpelistä ja Marjo Vistiaho Alajärveltä.
– Kunta ei pysty järjestäään työpaikkoja ja koulutusta, mutta asuinpaikka ja asuinympäristö ovat asioita, joihin voimme vaikuttaa, sanoi Anita Ammesmäki.
Hannu Tuuri ehdotti sen asian esille tuomista, että Järviseudultakin voi hyvin käydä töissä myös Seinäjoella.
– Ja voisiko olla etätyöhotelleja, mihin voisi tulla tekemään töitä, jos kotona ei ole työrauhaa?
Marjo Vistiaho Alajärven valtuustosta totesi, että opiskelijoille pitäisi viestittää, että käy opiskelemassa muualla, mutta tule takaisin.
– Opiskelijoita voitaisiin pitää ajan tasalla asioista esimerkiksi kesätapahtumien yhteydessä.
Tutkimuksen mukaan ihmisten mielestä luonto, turvallisuus ja harrastukset ovat Järviseudun valtteja.
– Tätä parempia maisemiahan ei voi olla, totesi Tuuri viitaten terassinäkymiin Ravintola Lakeavaaran terassilta, mistä on laaja näkymä alas Lappajärvelle.
Kaunis kuva ja hienot sanat nettisivuilla eivät kuitenkaan riitä tuomaan uusia asukkaita. Samat myyntiargumentit – turvallisuus ja kaunis luonto – tuntuvat olevan kaikilla pienillä kunnilla. Keskustelussa ehdotettiin jotain konkreettisempaa eli harrastusmahdollisuuksista tiedottamista. Esimerkiksi melontareitit, patikkapolut ja muut vastaavat pitäisi laittaa internetiin ja niistä voisi viestitellä muualle lähteneille.
Hannu Tuurin mukaan Järviseutua kannattaisi markkinoida etenkin ihmisille, joilla on juuria tai sukulaisia alueella.
– 50 000 ihmistä, joilla on siteitä Järviseudulle on kuitenkin parempi kohderyhmä kuin se loput 5 miljoonaa.
Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä, joka lähetettiin 500 lähtömuuttajalle ja 500 tulomuuttajalle. Vastaukset saatiin 142 lähtömuuttajalta ja 147 tulomuuttajalta. Osaan kysymyksistä vastattiin omin sanoin, osaan rastittamalla oikea vaihtoehto. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös Tilastokeskuksen väestötilastoja.
Tutkimuksen oli tilannut Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy ja Vireä ja vahva Järviseutu -hanke.
Anne Savela
