Järviseudun ammatti-instituutin viime vuonna eläköitynyt rehtori Jouko Kuismin valoi uskoa Jamin pärjäämiseen ammattikoulu-uudistuksen kourissa. Kuismin puhui Lappajärvellä seminaarissa, jolla juhlistettiin hänen saamaansa ammattikasvatusneuvoksen arvonimeä.
– Pienemmät oppilaitokset selviävät jopa pienemmillä kolhuilla kuin isommat. Tämä johtuu pienten jatkuvasta varuillaan olosta. Ne huomaavat seikkoja, jotka isommilta jäävät huomaamatta, Kuismin uskoi.
Hän puhui myös erilaisista johtajatyypeistä ja johtamistavoista.
– Nousukaudella tarvitaan erilaista johtamista kuin laskukaudella. Tilanne on toisenlainen jos yritys menee eteenpäin kuin jos käydään YT-neuvotteluja.
Kuismin myös kiitti 50-vuotisen työuransa aikana kanssaan tekemisissä olleita ihmisiä ja yhteisöjä.
– Ilman teitä en olisi pärjännyt. Tärkein tukija on ollut vaimo, joka oman vaativan työnsä ohella on ollut tukena raskainakin vuosina.
Kaikille oppioikeus toisella asteella?
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuomo Puumala toi esiin huolenaiheita ja ehdotuksia liittyen ensi vuonna alkavaan ammattikoulu-uudistukseen.
– Tärkeää on ennakkoluulottomuus eri koulutusalojen ja koulujen välillä. Mitä uusia innovaatioita ja kokeiluja voisi syntyä? Mitä yhteisiä oppiaineita voisi olla, voitaisiinko erikoistua vasta myöhemmin?, Puumala heitteli kysymyksiä.
Keskeinen asia uudistuksessa on oppilaitosten yhteistyö yritysten kanssa. Uutena tulee koulutussopimus, mikä tarkoittaa sitä, että yritys ei tee opiskelijan kanssa työsopimusta eikä maksa palkkaa, kuten oppisopimuksessa.
– Mutta voisiko yrityskiihdyttämöitä olla enemmän? Jos laitteet olisivat opiskelijoiden käytössä myös ilta-aikana, he voisivat harjoittaa yritystoimintaa pienessä mittakaavassa.
Yksi Puumalan näkökulmista oli huoli vähentyneestä lähiopetuksesta. Vanhemmilta on tullut viestejä, että koulua pitäisi olla maanantaista perjantaihin eikä esimerkiksi tiistaista torstaihin.
– Opiskelijalla on vaara luiskahtaa tekemään jotain muuta, jos vain osa viikosta on ohjattua opiskelua, Puumala totesi.
Puumalan mukaan jokaisen pitäisi saada koulutuspaikka ja voitaisiin puhua oppivelvollisuuden sijaan oppioikeudesta, joka tarkoittaisi toisen asteen koulutuspaikkaa jokaiselle.
– Niillä, jotka eivät saa toisen asteen koulutusta, tulee olemaan elämässään haasteita.
Puumala puhui myös ihmisen kohtaamisen tärkeydestä ihmisen kasvattamisessa.
– Digitaaliset härpäkkeet eivät korvaa ihmistä, on tärkeää olla tekemisissä ihmisten kanssa. Pitää panostaa myös opettajien koulutukseen, että oppilaat saisivat elämänmittaisen sivistyksen. Opettajista otetaan mallia.
Opetuksen sopeutus käy maalaisjärjellä
Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen toi esiin Jamin tärkeyden alueelle. Etelä-Pohjanmaan vientieuroista peräti 50 – 60 prosenttia tulee Jamin toiminta-alueelta, joten yrityksille on tärkeää koulutuksen säilyminen.
– Siellä, missä ei ole ollut omaa ammatillista oppilaitosta, alue on menettänyt tärkeän yrityksen, Koivunen tiesi.
Huolta aiheuttaa myös se, että Jamin metalli- ja alumiinipuoli ei ole viime aikoina ollut opiskelijoiden suosiossa.
Jamilla on ollut useita suuria hankkeita yhteistyössä yritysten kanssa. Tällainen on mm. Alumiinialan kouluttamis- ja kehittämiskeskus, joka palvelee erinomaisesti alumiini-klusteria, Koivunen mainitsi.
Hän sanoi, että koulureformi ei saa vaikuttaa seutukunnallisen koulutuksen heikkenemiseen suoraan tai epäsuorasti.
– Jamilla on ollut jatkuvasti huolia, toivoisin jo työrauhaa henkilökunnalle. Oppilaitokset pystyvät sopeuttamaan toimintansa muutoksiin ilman ulkopuolista apua, on täällä kutenkin maalaisjärkeä.
Anne Savela
