Alvar Aallon suunnittelemalle Alajärven Nuorisoseuralle kokoontui perjantaiaamuna joukko miehiä, joilla on paljon tietoa arkkitehti Aallon vaiheista Alajärvellä ja jopa omakohtaisia muistoja.
Miehet paikalle oli kutsunut Elävä Aalto -hankkeen hankevetäjä Elina Mikkonen, joka kertoi hankkeen myötä jo valmistuneen reitistökartan Aallon kohteista Alajärvellä ja niiden kyltitys on nyt käynnissä. Kylttien avulla ihmiset löytävät kohteet entistä paremmin.
Yksi kiinnostava osa Aallon vaiheita ovat aikalaistarinat, joita vielä on mahdollista koota talteen. – Vanhoja asiakirjoja tutkiessani Alajärvi-Seura on tullut toistuvasti esille. Samalla huomasin, että nämä seuran johtokunnan jäsenethän ovat valtava tietopankki asiasta, Mikkonen iloitsee.
Ja siltä myös vaikutti, kun seuran puheenjohtaja Juhani Salo ja johtokunnasta Pentti Jukantupa, Niilo Mäkiniemi, Arvo Penttilä, Pekka Viitaniemi sekä Antti-Kalle Levijoki istahtivat aiheen ympärille.
Heti ensimmäisenä liikkeelle lähtivät kysymykset Nuorisoseuran talon kummituksista, joita on kuulemma kaksikin. Suojeluskunnalla aikanaan työssä ollut Ebba -neiti ja ilmeisesti hänen sulhasensa, nuori upseeri.
Omakohtaisia muistoja paikalle kokoontuneista Alvar Aallosta oli Juhani Salolla, joka puotipoikana ollessaan huomasi kauppaan astelevan oikean herrasmiehen, jonka hän heti tunnisti Alvar Aalloksi. Alvar oli matkalla Villa Floraan ja haki puodista tuliaisia.
Hetken karkkihyllyä katseltuaan arkkitehdin valinta oli osunut Fazerin siniseen maitosuklaaseen, jota mukaan oli lähtenyt useampi levy.
Pekka Viitaniemi kertoo isänsä toimineen Aallolla autokuskina jo nuorena poikana. Isän muistelmia noilta ajoilta on aikanaan nauhoitettukin ja nauhat ovat tallessa, nyt vain niiden kunto pitäisi selvittää.
Arvo Penttilä toteaa muiden ollessa samaa mieltä, että Alvar Aalto pukeutui niin, että hän ”haisi herralta jo kauas”. Hattu oli päässä myös kesähelteillä ja maailmanmiehen ulkomuoto oli selvä. Samoin oli Eero Nelimarkan kohdalla: ilman kravattia häntäkään ei nähty.
Alvar Aallon muistetaan myös olleen kova saunamies, vaikka Villa Florassa ei omaa saunaa ollutkaan. Niinpä Alvar nautti usein naapurin savusaunan lämmöistä.
Niilo Mäkiniemi kertoo tietävänsä, mihin Alvar Aalto laski sairaalan peruskiveä muurattaessa muistolieriön. Tämän hän sai tietää ollessaan remonttimiehenä sairaalalla.
Lukuisia muistoja ja asioita nousikin mieliin, kun koettua ja kuultua muisteltiin yhdessä. Näitä tarinoita pyritään kirjaamaan ylös, jotta niitä voitaisiin hyödyntää elävöitettäessä Aallon tuotannon esittelyä.
Tuula Jokiaho
