MAINOS
MAINOS

Alajärven metsästysseuralla ansiokas historia

Alajärven metsästysseura juhlisti 70-vuotispäiväänsä Hoiskon maamiesseurantalolla lauantaina. Seuran puheenjohtaja Mauri Penninkangas avasi juhlan muistuttamalla läsnäolijoita siitä mitä metsästys merkitsee sitä harrastaville.

Aiemmin metsästys oli merkittävää ruuan hankkimisen kannalta, mutta nykyään metsästys on yleensä harrastus, jonka parissa voi kokea elämyksiä.

MAINOS
Riistapäällikkö Mikael Luoma kiitti puheessaan metsästäjiä tärkeästä työstä riistanhoidossa.

– Metsästysseuran yhtenä tehtävänä on turvata alueen metsästysmahdollisuudet. On suojeltava, ruokittava ja hoidettava eläinkantoja, Penninkangas totesi. Metsästys on myös sosiaalista toimintaa.

Esko Keltikankaan kertomana kuultiin värikkäästi kerrottuna seuran historiasta. Riistanhoito on ollut alusta alkaen seuran keskeisiä toimintamuotoja. 50-luvun lopulta elää yhä perinne jakaa maanomistajille hirvenlihaa. 60-luvulla luotiin ensimmäisen kerran säännöt saaliskiintiöistä ja määrättiin rauhoitusalueita.

80-luvulla oli hirvenmetsästyksen hullut vuodet hirvikannan kasvettua. Tällöin perustettiin Hoiskon ja Levijoen hirvikämpät, koska lihankäsittely ei enää onnistunut missä tahansa autotallissa. Seuralla oli merkittävä rooli Unkan ampumaradan perustamisessa. 2010-luvulla merkittävä muutos seuran toiminnassa on ollut karhunmetsästyksen aloittaminen.

Pohjanmaan riistakeskuksen johtaja, riistapäällikkö Mikael Luoma kiitteli mielenkiintoista historiikkia. Hän totesi, että perusasiat ovat varmasti säilyneet seuran perustamisvuosista samana tähänkin asti.

Seuran kunniajäsen Esko Keltikangas kertoi seuran historiasta, jonka perinteistä osa on kantanut tähän päivään saakka.

Riista-asioita määritellään nykyään monen eri tahon kanssa yhteistyössä. Näkemykset saattavat olla ristiriitaisia, mutta kannanhoitosuunnitelmilla yritetään sovittaa niitä yhteen. Alajärveltä Ähtäriin ulottuva hirvitalousalue sopii malliesimerkiksi hirvitalouden hoitamisesta.

Metsäkanalintujen metsästysaikoja määrättäessä on käytettävissä tuoreet riistakolmiolaskennan tiedot. -Toivoisin, että Alajärven metsästysseuran metsästäjät jaksavat jatkossakin tuottaa hallinnolle ja tutkimukselle riistatietoa, joka takaa harrastuksemme jatkuvuuden.

Haittalajien metsästys on tärkeää muiden lajien säilyttämiseksi. Alajärvellä on erityisen hyvin kunnostauduttu pienpetojen pyynnissä, Luoma totesi.

– Metsästäjät ovat aitoja luonnonhoitajia. Ilman metsästäjien luonnonhoitotyötä ei lajien luontainen tasapaino säilyisi. Kiitos siitä työstä, jota olette tehneet luonnon ja erityisesti riistaeläinkantojen hyväksi. Olkaa ylpeitä työstänne, Luoma kiitteli.

Juhlan päätteeksi luovutettiin eri tahojen myöntämät ansiomerkit ja huomionosoitukset. Seura kutsui kunniajäsenikseen Asko Aution, Kai-Erkki Ylitalon, Antti Siirilän, Asko Vuorelan ja Raimo Hosionahon. Seura jakoi viirit yli kymmenen vuoden toiminnasta seuran johtokunnassa Harri Takalalle, Yrjö Kujanpäälle ja Mika Hautakankaalle.

Suomen Metsästäjäliiton hopeinen ansiomerkin saivat Tarmo Puoliväli, Asko Autio, Mika Hautakangas, Asko Vuorela ja Kai-Erkki Ylitalo.

Suomen Metsästäjäliiton Metso-merkki Ari Hautakangas, Esko Keltikangas, Pentti Hautakangas, Ville Toppinen, Antti Siirilä, Pekka Jokiaho, Kauko Lampinen, Aarne Mannila, Jari Toppinen, Pekka Höykinpuro, Harri Takala ja Yrjö Kujanpää.

Suomen Riistakeskuksen riistanhoidon ansiomerkki Keijo Kiviaho, Aarne Mannila, Yrjö Kujanpää, Jukka Peltokangas, Hannu Käpyaho, Ari Hautakangas, Harri Takala, Kauko Lampinen, Tarmo Puoliväli ja Matti Yli-Mannila.

Suomen Riistakeskuksen pronssinen ansiomerkki Esko Keltikangas, Tarmo Puoliväli, Pentti Hautakangas, Mika Hautakangas, Ari Hautakangas, Onni Levijoki, Kai-Erkki Ylitalo, Ville Toppinen, Eino Penninkangas, Esko Ahonen, Antti Siirilä, Juha Vasu, Pekka Jokiaho, Kauko Lampinen, Aarne Mannila, Asko Vuorela, Jari Toppinen, Pekka Höykinpuro, Harri Takala, Yrjö Kujanpää ja Raimo Matintupa.

Jaana Koivukoski

Exit mobile version