Vimpelissä, Lakaniementien varrella uljaana seisova keltainen kivirakennus on ulkoapäin tuttu monelle paikkakuntalaiselle tai ohi ajavalle. Torstaina oli mahdollisuus päästä tutustumaan tornitaloon sekä entiseen Kuntoutuskoti Lähteeseen, jonka asiakkaita olivat mielenterveyskuntoutujat. Rivitalossa sijainneen Lähteen toiminta loppui vuonna 2015.
Kunta oli ideoinut avoimien ovien päivän Järviseudun sairaalan alueen kehittämiseksi.
– Tällä hetkellä on kaavamuutos meneillään tälle alueelle. Se ei tule estämään alueella tapahtuvaa toimintaa, tiivisti kunnanhallituksen puheenjohtaja Marja-Leena Laakso.
Järviseudun sairaala valmistui vuonna 1957. Potilaiden vastaanotto alkoi 13.12.1957. Toiminta päättyi vuonna 2013.
Monta ideaa
Entisen kuntoutuskodin yhteistilassa järjestettiin puuro- ja glögitarjoilu. Idealaatikkoon sai jättää omat ehdotuksensa siitä, millaista toimintaa sairaalan tiloissa voisi tulevaisuudessa olla.
Ajatuksistaan sai kertoa paikalla olleille kunnan edustajille. Monen kävijän mielessä oli, että entisen sairaalan tiloissa voisi harjoittaa majoitustoimintaa.
– Villein idea on, että tiloihin perustettaisiin panic room eli pakohuone. Sairaalarakennusta on ehdotettu myös vuokra-asuntokäyttöön ja toimistotiloiksi. Kävijöiden kommentit ovat olleet innostuneita.
Moni on ihmetellyt sitä, kuinka hyvässä kunnossa tilat ovat, kertoo tekninen johtaja Ville Karjalainen.
Kiertokyselyn perusteella monella kävijällä oli mielessä majoitustoiminta. Sitä voisivat käyttää Lakiksella käyvät laskettelun tai hiihdon harrastajat tai vaikka pesäpallopeleissä käyvät pitkänmatkalaiset. Puurokupin ääressä ideoitiin tiloja etätyötä tekevien tai vuokrakirppiksen tarpeisiin. Sirkka Kallion mielestä yhdistykset voisivat hyödyntää tiloja.
Toimintaa on jo
Järviseudun sairaalan tornitalo ei seiso käyttämättömänä. Nina Nahkalalla, vimpeliläisellä kuvataiteilijalla, on työhuone jykevässä rakennuksessa. Yritystoimintaakin on. Marja-Leena Laakso kertoo, että vuokralaisia on tällä hetkellä seitsemän. Vuokralaisiin kuuluu myös paikallisia bändejä.
Videokuvaukseen erikoistuneen Markku Lehtolan työhuone sijaitsee sairaalarakennuksen kolmannessa kerroksessa. Lehtolalla on henkilökohtainen kytkös sairaalaan.
– Olen asunut täällä kahteen eri kertaan. Isäni toimi sairaalan talonmiehenä ja muutimme tänne, kun olin pikkupoika.
Lehtola toteaa, että entisessä sairaalassa on rauhallista ja mukavaa työskennellä.
Moni avointen ovien päivän kävijä tuli paikalle uteliaisuudesta. Tuulikki Korkia-aho naurahti tulleensa nostalgisista syistä.
– Työskentelin sairaalan kaikilla osastoilla hoitoapulaisena 1977–78. Asuin henkilökunnan rivitalossa.
