– Voi olla onnellinen muuttolintuna, kun tietää mistä matka alkoi, tai paikkalintuna, joka elää siellä mistä on kotoisin. Asuinpaikan arvo ei koskaan ole suureellisuudessa vaan niissä siteissä, joilla ihmiset rakastaen sitoutuvat toisiinsa ja juuriinsa.
Tämän Jaana Laakson runon myötä toivotti opettaja Kati Keski-Mäenpää juhlapuheessaan jokaiselle hyvää itsenäisen Suomen juhlapäivää Soinin yhtenäiskoulun järjestämässä itsenäisyysjuhlassa. Juhlan järjestelyissä oli mukana myös Soinin kirjastosta Päivi Lähde.
– Kun olin teidän ikäisenne, Soinin ala- ja yläasteen oppilas itsekin, en nähnyt suomalaisuudessa tai varsinkaan soinilaisuudessa mitään hienoa.
– Ajattelin, että lähden mahdollisimman pian niin kauas kuin mahdollista. Ja niin lähdinkin. Vasta muiden kulttuurien keskellä eläessäni opin näkemään, mitkä ovat oman paikalliskulttuurimme ja maamme parhaat puolet. Vasta silloin opin ymmärtämään, mikä merkitys on sillä, että ihmisellä on juuret, kertoi Keski-Mäenpää.
– Meillä on itsellämmekin hyviä esimerkkejä siitä, että myös maaseudulta voi ponnistaa maailmalle saakka. Kunnastamme on kasvanut kansainvälisen tason osaajia esimerkiksi arkkitehtuurin, kenkäsuunnittelun, yrityselämän ja kulttuurin saralla.
– Mikään ei tule kuitenkin ilmaiseksi, vaan se, että nousee oman alansa huipuksi, vaatii paitsi kovaa työtä ja opiskelua, myös valtavaa intoa omaa alaansa kohtaan.
– Yksi uuden opetussuunnitelman tavoitteista onkin auttaa lapsia ja nuoria löytämään omia innostuksen alueita. Tässä täytyy kuitenkin muistaa se, että opettaja voi auttaa oppilasta löytämään oman innostuksensa aiheen, mutta työ on jokaisen tehtävä itse.
– Mutta millainen on satavuotias Suomi? Kun nyt puhumme 100-vuotiaasta Suomesta, tulee helposti mielikuva, että Suomi on ollut olemassa vasta tuon 100 vuotta.
– Ensimmäiset asukkaat tulivat Suomeen noin 10 000 vuotta sitten tai jopa sitä ennen. Omassa kotikunnassamme oli oma kirkko, kirjasto ja koulu ennen itsenäistymistä. Mutta nyt me juhlimme satavuotista itsenäistä Suomea.
– Jo oman kylän sankarihautojen määrää katsomalla on helppo ymmärtää, että Suomen itsenäisyys ei ole tullut ilmaiseksi ja että sen hinta on ollut kova pienelle kunnalle. Sodat ja erityisesti talvisota olivat soinilaisille raskaita.
– Soinin komppaniasta kaatui talvisodassa 105 miestä, mies päivässä. Ellei Suomi olisi itsenäistynyt, maamme ei olisi varmastikaan siinä tilassa missä se on nyt.
– Koulutus, ihmisoikeudet, sosiaalipalvelut ja moni muu asia tuskin olisi näin hyvällä mallilla kuin ne ovat tällä hetkellä, huomautti Keski-Mäenpää.
Keski-Mäenpää kiittää Lasse Autiota ja muita Soini-lukemistojen kirjoittajia siitä, että kunnan historiaa on kerätty monen kirjan verran kansiin.
– Sodissa ei ole vain sankareita, vaan ennen kaikkea uhreja, traagisia ihmiskohtaloita, pitkään jatkuvia traumoja ja vääryyttä. Sanotaan, että sodan traumat siirtyvät sen kokeneilta vielä lapsille ja lapsenlapsille.
– Sen mukaan oma sukupolveni olisi viimeinen, joka vielä kantaa noita sodan traumoja. Harva koululainen on enää kuullut sotamuistoja omilta isovanhemmiltaan.
– Sodat traumoja ovat kantaneet paitsi rintamalla olleet sotilaat ja lotat, myös kotiin jääneet vaimot ja lapset. Oma mummoni kertoi usein muistojaan lottana, mutta pappani kieltäytyi viimeiseen saakka kertomaan meille lapsenlapsille liian kipeitä muistojaan, muisteli Keski-Mäenpää.
– On yleissivistystä tietää pääpiirteet oman maansa sodista, mutta jos ne eivät enää tunnetasolla kosketa nykynuorisoa, ollaan siitä pelkästään iloisia.
– Itsenäisyys ja sen juhlistaminen on vakava ja arvokas asia, mutta meidän nuoremme tuonevat siihen aikanaan myös hieman kirkkaampia sävyjä, iloa ja keveyttä, sillä sitähän itsenäisyys on, kiitollisuutta ja iloa siitä, että meillä on oma, vapaa ja itsenäinen maa.
– Tätä riemua olemme tänään saaneetkin nähdä tässä juhlassa. Iloitaan yhdessä vapaasta ja tasa-arvoisesta maastamme, päätti Keski-Mäenpää.
Kulttuuripalkinnot Valkeudelle ja Lassilalle
Soinin kunnan kulttuuripalkinnot ojennettiin filosofian maisteri, opettaja Leena Valkeudelle ja arkkitehti Anssi Lassilalle.
Valkeus on toteuttanut kuluvanakin vuonna monia kulttuuriprojekteja, kuten Korttitalon, Isät ja pojat -musiikkiesityksen, Puuhimaa -projektin ja Isät ja pojat -Suomen Soini -multimediaesityksen kirkonmäelle.
Lassila on kunnostautunut arkkitehtuuristaan kansainvälisestikin. Vuoden 2015 arkkitehtuurin Finlandia-palkinto ja kuluvan vuoden Alfred Kordelin -palkinto ovat tuoneet soinilaiselle arkkitehdille julkisuutta.
Kirjoituskilpailun ”Ei vettä rantaa rakkaampaa” palkitut olivat nuorten alle 16-vuotiaiden sarjassa Venla Vuorenmaa, Olivia Vainionpää ja Tepa Puronhaara. Aikuisten sarjassa palkittiin Jaana Laakso, Johanna Peura ja Kati Keski-Mäenpää. Kirjoitukset ovat luettavissa Soinin kirjastossa.
Kirjoituskilpailun järjestivät Soinin kunta, Kyläpääskyt ry ja Soinin kirjasto.
Parituntinen juhla alkoi jumalanpalveluksen ja sankarihaudoilla käynnin jälkeen. Yrittäjänaiset sytyttivät aamulla kynttilät, Lions Clubin miehet sytyttivät keskustassa 100 jätkänkynttilää ja kaikille sankarihaudoille laskettiin talkoilla tehdyt seppelet.
Koulun juhlassa kuultiin taitavia esityksiä esikoululaisista 9.-luokkalaisiin.
Vapaassa sanassa Heimo Kuula esitti kappaleensa, jossa kuultiin koskettavat tositarina Ylätalon perheestä sodan aikana. Juhla päättyi kunnioittavasti Maamme -lauluun.
Rami Puro
