Noin kymmenesosa Kemera-varoilla rakennetuista ja kunnostetuista metsäautoteistä on päässyt kymmenessä vuodessa rapautumaan huonoon kuntoon.
Metsäautoteiden kuntoa kartoitettiin Suomen metsäkeskuksen jälkihoitotarkastuksissa. Metsäkeskus myöntää Kemera-tukea metsäteiden rakentamiseen ja perusparannukseen. Tuen saamisen edellytyksenä on, että tiekunnat huolehtivat metsäteiden kunnossapidosta 10-15 vuotta.
Metsäkeskus on tehnyt jälkihoitotarkastuksia vuonna 2009 päättyneille Kemera-tiehankkeille.
Tarkastetuista metsäautoteistä ajokelpoisessa kunnossa oli hieman alle 90 prosenttia. Vajaalle puolelle tarkastetuista teistä suositeltiin hoitotoimenpiteitä. Tarkastustulokset ovat valtakunnan tasolla hieman parantuneet edellisvuodesta.
Noin kymmenesosa rakennetuista metsäteistä on välittömän kunnostuksen tarpeessa. Näin huonossa kunnossa oleville metsäteille Metsäkeskus asettaa määräajan, jonka kuluessa tiekunnan on kunnostettava tie. Tien kunto tarkastetaan uudelleen määräajan päätyttyä.
Paras tulos teiden kunnosta raportoitiin läntisessä Suomessa. Itä- ja Kaakkois-Suomessa tulokset olivat heikommat. Alueelliset erot näkyvät tarkemmin pylväskaaviosta.
Lanausta ja pientareiden niittoa laiminlyöty
Tyypillinen vuoden 2017 tarkastuksissa havaittu puute oli metsätien lanauksen laiminlyönti.
– Kunnossapitolanausta ei saa unohtaa. Lanauksella tien muoto säilyy kuperana ja näin ollen rungon kuivatus ja kantavuus pysyvät kunnossa, sanoo suometsien ja metsäteiden johtava asiantuntija Mika Nousiainen Suomen metsäkeskuksesta.
Puutteita havaittiin myös metsäteiden luiskien niitossa. Niiton laiminlyönti johtaa tien pientareiden vesakoitumiseen ja sen seurauksena kalliimpiin kunnossapitokustannuksiin.
– Pahimmillaan järeä vesakko taipuu lumen painosta ajoradalle ja estää liikennöinnin kokonaan. Niitto tulisi tehdä vuosittain, jolloin työ on nopeaa ja edullista, Nousiainen sanoo.
Myös tierumpujen kuntoa on syytä tarkkailla vuosittain. Vaurioitunut rumpu voi aiheuttaa reiän syöpymisen tiehen, mikä on vakava turvallisuusriski tiellä liikkujille.
Käyttökelpoinen metsäautotie nostaa leimikoiden arvoa
Korjuuteknologia kehittyy, mikä mahdollistaa yhä useamman leimikon korjuun sulan maan aikana. Heikkokuntoiset metsäautotiet uhkaavat yhä useammin muodostaa pullonkaulan tehtaiden puuhuollolle.
– Tämä vuosi on todistanut tämän tilanteen. Etelä- Suomessa oli loka-marraskuussa todella paljon katkottua puuta tienvarsivarastoissa, joita ei voitu ajaa tehtaille tien huonon kunnon vuoksi, Nousiainen kertoo.
Metsäkeskus myöntää vuosittain Kemera-tukea metsäautoteiden rakentamiseen ja niiden perusparannukseen. Vuonna 2015 päättyneen Kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella tukea saanut maanomistaja sitoutuu samalla huolehtimaan tien kunnossapidosta 15 vuotta sen loppuun maksamisen jälkeen. Nykyisen, määräaikaisen rahoituslain hoito- ja kunnossapitovelvollisuus on 10 vuotta.
Viime vuonna tukea metsäteiden tekemiseen ja perusparannukseen maksettiin noin 3,7 miljoonaa euroa. Tällä tuella uusia metsäteitä rakennettiin 65 kilometriä ja metsäautoteitä perusparannettiin 485 kilometriä. Työmäärät jäivät kolmannekseen edellisvuosien työmääristä.
