Suomen reserviupseerikoulutus ja siten myös armeija ovat saaneet alkunsa Vimpelissä.
– Vimpelin sotakoulua voidaan pitää yleiseen asevelvollisuuteen nojaavan kenttäarmeijan perustana, sanoi Vimpelin sotakoulun 100-vuotisjuhlaan tervehdyksen tuonut kapteeni Mikko Halkilahti Reserviupseeriliitosta.
Upseeriväen juhlapuheista ilmeni sotakoulun suuri vaikutus vuonna 1918 käydyn itsenäisyyssodan tulokseen sekä itsenäisyyden säilymiseen talvi- ja jatkosodassa.
Puolustusministeri Jussi Niinistö pohdiskeli Vimpeliä koulun sijoituspaikkana.
– Tiheähkö keskusta mahdollisti oppilaiden majoittamisen maataloihin. Svobodaan vajonneet venäläiset tuskin lähtisivät samovaariensa parista ratsain tai jalan kymmenien kilometrien retkelle tulipalopakkasessa.
Itsenäisyysjulistuksen jälkeen Suomeen jääneitä venäläisjoukkoja varoen Suomi koulutti sotajohtajia kahdessa paikassa: Jääkäripataljoona 27:ssä Saksassa ja sotakoulussa Vimpelissä.
Niinistö käväisi myös nykyajassa ja muistutti, että valtakunnan tehokas puolustus hädän hetkellä edellyttää sotaväen lisäksi ajanmukaista kalustoa.
– Maavoimille ollaan hankkimassa muun muassa uudenaikaista liikkuvaa tykistöä.
Salanimet ja
ankara kuri
Seppo Kataja kertoi mielenkiintoisia tapauksia sotakoulusta. Kurssilaisilla ja kouluttajilla oli salanimet.
– Opettajana oli muiden muassa jääkäri Strömsten eli Paavo Talvela sekä oppilaina tunnettuja sosialisteja kuten Oskari Tokoi, Kullervo Manner ja Eero Haapalainen tai oppilaita nimiltään Nikotiini, Mesikämmen tai Ilkka.
Parisen viikkoa kestänyt sotakoulu paini pula-ajan ongelmissa. Kerran eräs oppilas luuli löytäneensä kaurapuurosta torakansiipiä, mikä sai ankarat jääkärit erottamaan hänet.
– Sitkeät huhut ovat kertoneet, että vakoilijaksi nimetty oppilas olisi surmattu ja upotettu avantoon Lappajärveen, Kataja sanoi.
Lamppuöljyä varastettiin Venäjän armeijan säiliöstä, joka sijaitsi Lapualla.
– Venäläisten vartiointi ei tainnut noina aikoina enää olla kovin tarkkaa.
“Punainen” kansanedustaja Santeri Mäkelä järjesti Vimpelissä kuntakokouksen tarkoituksenaan estää sotakoulun järjestäminen.
– Sotakoululaiset tulivat harjoittelemaan tielle kunnanhuoneen ikkunan taakse. Kovaääninen harjoittelu teki vaikutuksen: kokouksen päätökseksi tuli, että Vimpelin kunta ei sekaannu sotakouluasiaan.
Punakaartilaiset suunnittelivat Vimpeliin rankaisuretkikuntia maassa oleskelleiden venäläisjoukkojen kanssa. Huhut liikkuivat ja vääriä hälytyksiä tuli.
Ampumaharjoituksia pidettiin Lappajärven jäällä Pokelassa ja Pöntisenvainion pelloilla. Pikkupojat olivat touhussa mukana hylsyjä keräillen ja sotilaiden perässä marssien. Kerran eräs jääkäri määräsi, että huomenna joka pojalla on oltava kivääri, Kataja kertoi.
– Pojat olivat heti lähteneet kotiin nakertamaan laudasta aseita ja seuraavana päivänä he olivat marssineet aseet olalla.
Jääkärimarssi kaikui komeasti
Sotakoulun 100-vuotisjuhlallisuudet alkoivat seppeleenlaskuilla Pokelan vartiomuistomerkille ja Lukkarinpuistossa sijaitsevalle Vimpelin sotakoulun muistomerkille. Varsinainen juhla yhteiskoulun auditoriossa avattiin Reserviupseerikoulun lipun kuljettamisella paikalle Pohjanmaan maanpuolustussoittokunnan soittaessa Sankarimarssia. Soittokunta esitti Vimpelin Mieslaulajien kanssa Jääkärimarssin, jonka kantaesitys kuultiin Vimpelin nuorisoseurantalolla loppiaisena 1918 pidetyssä juhlassa.
Juhlan avaussanat esitti kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Tuomisalo ja juontajana oli Martti Sunnari.
Tervehdyksensä toivat eversti Jouko Rauhala Reserviupseerikoulusta, kapteeni Mikko Halkilahti Reserviupseeriliitosta, kenraalimajuri Kalervo Sipi Vapaussodan Perinneliitosta, everstiluutnantti Mika Piiroinen Puolustusvoimien Pohjanmaan aluetoimistosta ja prikaatikenraali Pertti Laatikainen Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys ry:stä.
Anne Savela
