Lunta on osassa Suomea kertynyt vuodenaikaan nähden runsaasti. Nopea lumen määrän lisääntyminen saattaa aiheuttaa ongelmia valkohäntäpeuroille ja metsäkauriille. Niiden selviytymistä talven yli voi helpottaa apuruokinnalla.
Paras tilanne on eläimillä, jotka ovat päässeet apuruokinnan piiriin syksyllä ja ovat ehtineet tottua vahvaan ravintoon.
Jos pääasiassa varpuja laiduntava yksilö eksyy kaura-automaatille, saattaa se jopa kuolla, koska ruoansulatusjärjestelmä ei ole tottunut paljon hiilihydraatteja sisältävään ravintoon. Mikäli ravintoa ei löydy ollenkaan, kuolee yksilö varmasti.
Ruokinnan voi yhä perustaa, mutta asiassa on syytä olla hyvin maltillinen. Tarjottavan ravinnon tulee aluksi olla kevyttä esimerkiksi apilaheinää tai tuorerehua. Heinään voi halutessaan sekoittaa suolaa. Kun eläimet ovat tottuneet tähän kevyempään ravintoon, voi niille tarjota lisäksi juureksia.
Niitä ei pidä viedä ruokinnalle kerralla liikaa, vaan totuttaa eläimet hiilihydraattipitoisempaan ravintoon pikkuhiljaa. Juurekset voi laittaa lumelle, josta eläinten on helppo etsiä haluamansa ravinto.
Ruokintapaikkaa täytyy hieman siirrellä, ettei ravinto saastu ulosteista. Lopulta ruokintaan voi lisätä kauraa. Juureksia on kuitenkin syytä olla koko ajan saatavilla, koska niistä eläimet saavat myös nestettä.
– Aina kun ruokinnan aloittaa, sitä täytyy jatkaa kevääseen saakka. Muutoin hyvälle ja varmalle ravinnolle tottuneet eläimet saattavat kuolla ravinnon yhtäkkiä loputtua, kertoo Suomen riistakeskuksen suunnittelija Eerojuhani Laine.
Ruokinta kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa kauriit ja valkohäntäpeurat luonnostaan oleilevat. Paksun lumen alueella moottorikelkalla tai traktorilla poljetut polut helpottavat eläinten liikkumista ja vaikeuttavat paikalle sattuvan ilveksen pyyntiyrityksiä.
Ruokintapaikkaan tarvitaan aina maanomistajan lupa. Ruokintaa ei saa sijoittaa vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyyteen.
Etenkään niin, että eläimet päivämakuultaan joutuisivat ylittämään tien päästäkseen ruokinnalle. Talviruokinnalla voi olla suuri merkitys eläinten kuolleisuuteen kolarien lisääjänä tai vähentäjänä ja tietenkin tärkeänä ravintolähteenä paksulumisena talvena.
