Etelä-Pohjanmaan maakuntajärvi, eli Lappajärvi, on paitsi kaunis katsoa, myös järvi jonka historia on hyvin poikkeuksellinen ja erityislaatuinen.
22 kilometriä halkaisijaltaan oleva Lappajärvi on Euroopan suurin kraatterijärvi ja Suomen nuorin, kuuluisin ja parhaiten tutkittu törmäyskraateri. Se on myös ainoa, jossa on törmäyssulakiviä kalliopaljastumissa ja ainoita, joissa kraatterin reuna näkyy maastossa.
Jos Lappajärven törmäys tapahtuisi tänään, yltäisivät sen vaikutukset koko Suomeen. Lappajärven ja Vimpelin kuntakeskukset katoaisivat ja Alajärvelle sataisi 50 metriä kiveä.
Vaasassa törmäyksen lämpö polttaisi metsät ja syntynyt maanjäristys romahduttaisi taloja. Kiveä sataisi puoli metriä. Helsingissä Lappajärven pölyä sataisi sentti ja maanjäristys aiheuttaisi kohtalaista tuhoa rakennuksille.
Kraatterijärven Georeitti -hankkeen toimesta on nyt valmistunut raportti, jonka tarkoituksena on tarjota yleistajuinen kuvaus Lappajärven kiinnostavimmista maa- ja kallioperägeologisista kohteista sekä sen geologisesta historiasta ja käyntikohteita, joissa vieraat pääsevät osaksi tätä 76 miljoonaa vuotta vanhaa tarinaa.
Järviseutu-Seura ry:n projektiasiantuntija, filosofian tohtori, kraatteritutkija ja planeettageologi Teemu Öhman kertoo, että kaikkiaan raporttiin kertyi kohteita Lappajärveltä kymmenen, Alajärveltä kuusi ja Vimpelistä viisi kappaletta.
Mukaan mahtuu mm. suokohteita, kaksi louhosta joissa peruskallion rakenne näkyy hienosti. Yksi kohteista on drumliini, eli on jääkauden muodostama pitkänomainen moreenista muodostuva maastonkohouma ja mukana on myös erilaisia rantamuodostumia, kuten pirunpeltoja.
– Pyhävuorelta on lisäksi uhrikivi, kertoo Öhman ja sanoo, että kaikki kohteet ovat helppokulkuisia lukuunottamatta kärnäliittilouhosta. – Alajärvellä kärnäiittiä on helpompi päästä näkemään esimerkiksi Hietakankaan hiekkakuopilla.
Kärnäiitti syntyi meteoriitin törmäyksessä. – Kuinka moni pitäessään kärnäiittiä käsissään on ajatellut, että siinä on viesti miljoonien vuosien takaa, pohtii Öhman.
Suurinta osaa reitin kohteista ei ole merkitty vielä maastoon mitenkään, joten fyysistä Kraatterijärven Georeitistä ei tässä vaiheessa voida vielä puhua. – Suunnitelma opaskylttien sisällöistä ja sijainnista on tehty hankkeen toimesta, mutta niiden toteuttaminen tehdään myöhemmässä vaiheessa.
Netistä löytyvän kartta-aineiston avulla voi kohteisiin voi tutustua omatoimisesti.
Parhaiten törmäyksen voiman ja sen vaikutukset voi nähdä vierailemalla Kraatterin reunalla Vimpelin Lakeaharjulla tai Alajärven Pyhävuorella.
Kaikissa kohteissa, kuten Pyhävuoren alueella tai louhoksilla, tulee noudattaa suurta varovaisuutta. Tämän lisäksi on syytä huomata, että varsinkin pirunpellot ja monet kallioalueet ovat hyvin herkkiä kulutukselle ja historialliset kalkkiuunit ja tervahaudat on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla.
Hankkeen toimenpiteiden avulla Kraatterijärven ja ympäristön ainutlaatuisuus tulee esille ja tätä kautta ymmärretään teemaan liittyvät mahdollisuudet esimerkiksi Järviseudun matkailun kehittämisen kannalta.
Osaltaan tehty työ tukee alueella aloitettua matkailun master plan -suunnitelman tekemistä. Hankkeen hallinnoija oli Järviseutu-Seura ry ja hanke sai rahoituksen Aisapari ry:ltä.
Tuula Jokiaho
