Alajärvellä järjestetyssä Elinvoimaa -seminaarissa pureuduttiin siihen, mitä kaikki isot sanat ja päätökset tarkoittavat ihan käytännössä? On sotea ja maakuntauudistusta, mikä on kunnan uusi rooli tässä kaikessa ja miten se otetaan haltuun?
– Suomessa kunnilla on perinteisesti paljon tehtäviä. Kun sote -tehtävät nyt siirtyvät kunnilta maakunnille, niin yli puolet kuntien budjeteista poistuu, totesi sote- ja maakuntauudistuksen valmistelujohtaja Asko Peltola.
Tervetulosanat seminaariin lausui Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen, joka yksikantaan totesi että Alajärvellä menee todella hyvin. – Kymmenen suurinta yritystä Alajärvellä on vuosina 2016-2018 rekrytoinut tai on rekrytoimassa yhteensä 150 uutta työntekijää. Vuosille 2016-2019 nämä samat yritykset ovat joko tehneet tai tekemässä yhteensä noin sadan miljoonan euron investoinnit.
Koivunen muistutti, että yrityselämän investointien lisäksi myös kaupunki investoi etenkin urheiluun ja kulttuuriin.
Koivunen huomautti myös siitä, että talouden käännyttyä vauhtiin reuna-alueilla alkaa heti näkyä huoli työvoiman saatavuudesta ja tässä koulutus on tärkeässä asemassa.
Asko Peltolan aiheena oli kunnan uusi rooli maakuntauudistuksen jälkeen. Peltola totesi, että soten lisäksi maakuntien vastuulle siirtyy paljon muitakin tehtäviä, kuten aluekehittämistä, elinympäristöjen kehittämistä ja alueellisen identiteetin ja demokratian kehittämistä.
Peltola selvitteli maakunnille siirtyviä tehtäviä ja henkilötyövuosia. Kokonaisuus muodostuu yli 400 eri organisaatiosta. – Tämän myötä kunnat muuttuvat enemmän kuin koskaan ennen 150 -vuotisen historiansa aikana.
– Uudessa kunnassa korostuvat osallistaminen, verkostojen hyödyntäminen ja uudenlaiset kumppanuudet, eli elinvoimatehtävät.
Peltola peräänkuuluttikin kuulijoiltaan nyt rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja yhteistyötä ”uuden asennon” rakentamiseen, sekä muutos on mahdollisuus -asennetta.
– Mitä vahvempi on kuntien ja maakunnan yhteistyö, sitä varmemmin pärjäämme, Peltola totesi. -Maailma muuttuu joka tapauksessa ja itse päätämme, rakennammeko muutoksen tuulien puhaltaessa tuulimyllyjä vai tuulensuojia.
Kuntien Elinvoimatyöstä paikalle saapui puhumaan Kuntaliiton johtaja Jarkko Huovinen. Hän kävi läpi niitä tekijöitä jotka vaikuttavat elinvoimaisuuteen. – Elinvoima kuntastrategiassa rakentuu uskolle, että paikkakunnalla on edellytykset generoida työtä ja toimentuloa myös tulevaisuudessa ja että on kyky uudistua muuttuvan toimintaympäristön mukana.
Huovisen mukaan kunnalla tulee olla uskottava visio elinvoimaisuuden rakennuspuista ja siitä, kuinka kunta edesauttaa vision toteutumista. Yritykset ja kuntalaiset omilla toimillaan mahdollistavat viimekädessä vision toteutumisen.
Hän esitteli myös tutkimusta, jonka mukaan kunnan elinvoimaisuutta parantavista asioista, joita päätöksentekijät voivat tehdä, tärkeimmät ovat kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyviä. toisena tulevat muut elinkeinotoimintaa edistävät kehittämishankkeet ja kolmantena yritysten toimitilamarkkinointi.
– Kuntien elinvoimatyön ajankohtaisia kehittämiskohteita ovat muun muassa edistää yksityisten palvelutarjoajien sijoittumista kuntaan, vahvistaa paikkakunnan vetovoimaisuutta, elinvoimatyön organisointivaihtoehtojen pohdinta peruskunnassa ja kuntakonsernissa, yritysvaikutusten arvioinnin tavoitteiden ja toteutustavan eri vaihtoehtojen harkinta sekä innovaatioiden edistäminen.
– Kuntien vastuulla on laatia uskottava visio paikkakunnan elinvoiman kehittymisestä, jonka yritykset ja kuntalaiset ovat omilla päätöksillään valmiit toteuttamaan, Huovinen muistutti.
Seutukuntien mietteitä kuultiin Suupohjasta Olli Forstenilta ja Järviseudulta Vesa Alanko-Luopalta, joka myös veti tilaisuuden yhteenvedon. Tilaisuuden juontajana toimi Elinvoimaa kuntiin -hankkeen Tiina Pelkonen ja mukaan tilaisuuteen lähti noin 80 toimijaa eri puolilta maakuntaa.
Tuula Jokiaho
