Turvetuotannosta poistuvia suoalueita voidaan hyödyntää monin tavoin, yleisimmin metsittämällä. Ravinnetaloudeltaan epätasapainoisessa suonpohjassa puusto saadaan hyvään kasvuun käyttämällä lannoitteena puutuhkaa.
Tuhka voi lisätä puuston kasvua suonpohjilla jopa yli 30 vuotta ilman haitallisia ympäristövaikutuksia.
Kun turvetuotanto suolla loppuu, jäljelle jää paljas suonpohja. Suonpohjia on jo noin 50000 hehtaaria, ja lisää vapautuu 2500–3500 hehtaaria vuodessa.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan osuus tästä on reilu kolmannes. Suoalueiden jälkikäytölle on useita vaihtoehtoja, kuten maatalous, uudelleen soistaminen tai kosteikon perustaminen.
– Tärkein ja suosituin jälkikäytön muoto on kuitenkin metsätalous. Kiinnostusta herättää männyn kasvatuksen lisäksi muun muassa koivun tai energiapajun kasvatus energiapuuksi, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jyrki Hytönen.
Luken ja Suomen metsäkeskuksen ”Fenix – Suonpohjille uusi elämä” -hankkeessa edistetään turvetuotannosta aikaisemmin vapautuneiden ja vapautuvien alueiden taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää jälkikäyttöä.
Maanomistajille ja turvetuottajille välitetään tietoa erityisesti suonpohjien metsittämisestä, mutta myös muista vaihtoehdoista. Tiedonvälityksen tavoitteena on saada suot jälkikäytön piiriin ja vähentää samalla vesistökuormitusta ja edistää hiilen sidontaa ilmakehästä puubiomassaan.
Suonpohjan metsitys on ilmastoteko
Suonpohjalle saadaan oikeilla menetelmillä syntymään hyväkasvuinen metsä. Maan epätasapainoinen ravinnetila voidaan korjata tuhkalannoituksella.
Suonpohjien metsittäminen hillitsee ilmastonmuutosta, sillä kasvava puusto ja muu kasvillisuus sitovat hiiltä tehokkaasti. Myös ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin vähenee.
– Ravinteiden kierrätys, tässä tuhkan sisältämien ravinteiden muodossa, on kiertotaloutta parhaimmillaan. Kun turpeennostoalueet ennallistetaan metsiksi, myös luonnon monimuotoisuus lisääntyy ja mahdollisuudet virkistyskäyttöön, kuten metsästykseen, voivat parantua, toteaa Hytönen.
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus rahoittaa hanketta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta 1.8.2017–31.8.2019.
