Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yrityksillä on jännittävät paikat, kun sote-keskusten perustaminen alkaa. Sekä maakunnan sote-keskukset että yksityiset sote-keskukset aloittavat toimintansa vuonna 2021.
– Asiakas valitsee, mihin sote-keskukseen menee ja puolen vuoden kuluttua hänellä on oikeus vaihtaa palveluntuottajaa. Asiakasmaksut ovat kaikissa keskuksissa samat ja ne maksetaan suoraan maakunnalle, kertoi Vimpelissä vieraillut elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä.
Kallaman erityisvastuualue on yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluala. Hänen viestinsä sote-uudistuksen valmistelijoille on, että nykyisten alan yritysten pitäisi voida jatkaa toimintaansa ja uusille pitäisi antaa mahdollisuus.
– Maakuntavaltuusto päättää sote-keskusten hyväksymiskriteereistä ja korvauksista. Jos maakunta asettaa kriteerit liian korkealle, se tappaa yritykset. Ja esimerkiksi Espoossa määritelty alle kahdeksan euron korvaus vartin käynnistä on yrittäjälle mahdoton.
Halutessaan maakunta voi päättää vaadittua laajemmastakin ulkoistamisesta ja palveluseteleiden käytöstä.
– Maakuntavaltuustossa istuvalle maakunnan oman liikelaitoksen tuotanto ei saa olla yhtään tärkeämpää kuin yksityinen tuotanto.
Digitalisaatio tuo etäpalvelut
Sote-keskuksen voi perustaa kuka tahansa maakuntavaltuuston hyväksymät kriteerit täyttävä.
– Onko sote-keskuksella oltava fyysiset seinät?, kyseltiin yleisön joukosta.
Susanna Kallaman vastaus oli ei. – Se voisi myös liikkua autolla ihmisten luo, hän totesi.
Tilaisuudessa virinneeseen keskusteluun osallistui mm. Etelä-Pohjanmaan sote-tuotannon vastuuvalmistelija Tanja Penninkangas.
– Osa palveluista voi olla virtuaalipalvelua ja osa konkreettista, asiakkaan tarpeesta riippuen. Digitalisaatio tulee olemaan vielä suurempi mullistus kuin sote-uudistus.
Internetpalvelut ja etälääkärit ovat osa tulevaisuuden terveydenhoitoa – tästä toivotaan hyötyä etenkin syrjäseutujen asukkaille.
Susanna Kallama kertoi esimerkin uudenlaisesta yksityislääkärien toimintatavasta Kiuruvedeltä.
– Asiakkaan ensimmäinen lääkärikäynti on aika pitkäkestoinen niin, että lääkäri tulee tuntemaan asiakkaan. Seuraavalla kerralla saattaa pelkkä puhelinsoitto riittää.
Yksi kysymys on, miten asiakas löytää tarjolla olevat sote-yritykset. Tanja Penninkangas kertoi, että suunnitteilla on asiakasohjausyksikköjä, jotka olisivat riippumattomia maakunnan liikelaitoksesta.
– Valmistelu on kesken, valtiovallalta odotetaan lisää ohjeita.
Vimpelin yrittäjien puheenjohtaja Susanna Korkiatupa arveli, että ehkä joku päivä syntyy sote-yrittäjyyden ”TripAdvisor”.
Kannustusta oman alueen yrityksille
Susanna Kallama neuvoi kuntien päättäjien kannustamaan alueensa sote-yrityksiä ja käynnistämään palveluseteleiden ja ostopalvelujen käytön.
– Jos alue on tyhjä yrityksistä, tänne on helppo tulla ulkopuolelta.
Yrittäjiä hän kehotti käymään läpi yrityksen palveluketjujen toimivuutta, asiakaskokemuksia, laadunseurantaa, kustannuslaskentaa, markkinointia ja niin edelleen.
Kallaman mukaan kannattaa myös valmistautua digitalisaatioon, ottaa käyttöön kanta-palvelu ja näkyä internetissä. Verkostoitumiseen saa potkua Sitran Soteuttamosta ja vakuutusyhtiö Fennia on toteuttamassa palvelualustaa pienten sote-yritysten avuksi.
Anne Savela
