Palmusunnuntain ja pääsiäisen välillä on hiljainen viikko. Hiljaisen viikon torstaina, tänään kiirastorstaina, muistellaan opetuslasten viimeistä ateriaa yhdessä Jeesuksen kanssa.
Kiirastorstai on suomalaisten kolmanneksi suosituin kirkossakäyntipäivä (Kirkon tutkimuskeskus 2015). Seurakunnissa vietetään messua kiirastorstain iltana. Silloin alttari riisutaan kynttilöistä ja kankaista, ja se verhotaan tulevan pitkäperjantain vuoksi mustaan.
Pitkäperjantai on kirkkovuoden ainoa surujuhla, sillä silloin on Kristuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä.
Jeesuksen risti on kristitylle anteeksiantamuksen, sovinnon ja toivon merkki. Jeesus kantoi ristille koko maailman synnin ja avasi tien ikuiseen elämään.
Kirkoissa vietetään pitkäperjantaina sanajumalanpalvelus ilman ehtoollista. Kellot ja urut ovat hiljaa. Alttarilla on vain ristiinnaulitun kuva, krusifiksi. Kukkina käytetään pelkästään viittä punaista ruusua, jotka symboloivat Jeesuksen viittä haavaa. Päivän liturginen väri on musta.
Pääsiäisenä juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta. Pääsiäinen on kristikunnan tärkein ja vanhin juhla. Juhlan suomalainen nimi viittaa paastosta pääsemiseen.
Pääsiäisen juhla alkaa jo lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä, jolloin seurakunnissa vietetään pääsiäisyön messua. Sen yhteydessä sytytetään kynttilät, jotka kuvaavat nousevaa aurinkoa ja kuoleman pimeyden väistymistä. Alttarin musta liturginen väri vaihtuu valkoiseen.
Pääsiäisyö aloittaa pääsiäisviikon, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Samalla alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.
Kristityt ovat viettäneet pääsiäistä aivan kristinuskon alkuajoista lähtien. Pääsiäisen ajankohta vaihtelee. Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeen. Pääsiäispäivä voi olla aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
