Ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen tähtäävä ensimmäinen Aijjoos-hanke starttasi aprillipäivänä vuonna 2008. Toiminta on sittemmin vakiinnuttanut paikkansa ja sen piiriin tulee jatkuvasti lisää ihmisiä.
Aijjoos-toiminnan kymmenvuotissyntymäpäiviä juhlittiin Lappajärvellä 260:n toiminnassa mukana olevan ikäihmisen voimin. Toiveena oli, että toiminta jatkuu vähintään seuraavat kymmenen vuotta.
Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistyksen hallinnoimassa toiminnassa on tarjolla vapaaehtois- ja vertaistoimintaa.
esittäytyivät juhlatilan seinällä.
– Meillä on liikuntaryhmiä, jumpparyhmiä, keskusteluryhmiä ja jumppa- ja keskusteluryhmiä. Kevään aikana toimintansa aloittaa vielä kolme uutta ryhmää. 23:ssa eri ryhmässä on mukana satoja ihmisiä, kertoo kehittämispäällikkö Marja-Liisa Nevala.
Ryhmätoiminta piristää mieltä, kohottaa kuntoa ja vähentää yksinäisyyttä. Ikäihmiset ovat voineet kouluttautua vertaisvetureiksi tai ryhmänohjaajiksi. Nevala painottaa, että ilman vapaaehtoisia Aijjoos ei pystyisi siihen, mitä nyt tehdään.
Vapaaehtoiset toimivat myös kulttuurikavereina, ulkoiluystävinä tai tukihenkilöinä sekä Aijjoos-toiminnan kehittäjinä: ikäihmiset itse tietävät parhaiten, mitä omaan ikäryhmään kuuluvat ihmiset tarvitsevat.
Marja-Liisa Nevalan mukaan tulevaisuuden haaveisiin kuuluu saada myös suurten ikäluokkien edustajat mukaan toimintaan. Aijjoos-toiminta on saanut rahoituksen vuoteen 2020 saakka.
Tiivis yhteistyö
Aijjoosin toiminta-alueeseen kuuluvat Evijärvi, Kauhava ja Lappajärvi. Yhteistyötä tehdään myös seurakuntien, kyläyhdistysten, eläkeläisjärjestöjen, yhdistysten ja yritysten kanssa. Aijjos-toimintaa rahoittaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.
Alanen ja Minna Koponen ovat olleet mukana toiminnassa
sen alusta lähtien.
Toiminta on kaikille avointa ja myös maksutonta. Aijjoos on huomioitu muiden muassa Vanhustyön Keskusliiton Vuoden vanhusteko -palkinnolla ja Komiat-lehden myöntämällä Antti-patsaalla.
Kymmenvuotissynttäreillä päästiin myös käytännön esimerkein pureutumaan ihmisten väliseen vuorovaikutukseen: kotiin viemisiksi saatiin ajattelemisen aihetta. Näyttelijä ja kouluttaja Tuija Piepposen mukaan esimerkiksi pohjalaisuus tai savolaisuus eivät enää määritä meitä suomalaisia samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Piepponen on innoissaan pääkaupunkiseudulla järjestettävistä mummodiskoista, joissa hän on toiminut juontajana. Kyse on nousevasta trendistä.
– Mummodiskossa kaikki saavat tanssia. Hyväntekeväisyysjärjestöt kuljettavat ihmisiä tilaisuuksiin. DJ:nä toimii myös gerontologeiksi opiskelevia ihmisiä, hän viestittää varttuneempaa väkeä villitsevästä ilmiöstä.
Anna-Liisa Huhtala kertoi Aijjoos-piirroshahmojen eli Tyynen ja Taunon historiasta. Ensimmäiset, hyvää mieltä tuottavat piirrokset hän teki jo kymmenen vuotta sitten.
– Elämä ei ole pelkästään hymyssä suin kulkemista. Olen pyrkinyt piirtämään ilon hetkiä.
Topi Rajala kertoi runon keinoin ikääntymisen monista puolista. Musiikista vastasivat Vuokko Sulkakoski ja Helena Visti Selim Rentolan säestyksellä.
Virpi Poikelin
