Alajärven, Evijärven, Härmän, Kauhavan, Lappajärven ja Vimpelin lukioiden Pohjalta pintaan – vesi tutkimuskohteena -hankkeen ensimmäinen lukuvuosi huipentui perjantaina Kivitipussa pidettyyn teemapäivään. Päivän ideana oli koota hankkeessa mukana olevat lukiot yhteen ja koota yhteen perjantaita edeltäneen teemaviikon tuloksia ja tuotoksia.
Pohjalta pintaan -hankkeen vesiteema on ollut osana kuuden lukion opetusta syksystä lähtien. Esimerkiksi terveystiedossa ovat ollut esillä uimataito ja se, miten kalastaminen edistää terveyttä. Maantiedossa käsiteltiin puolestaan muiden muassa maailman vesikriisejä.
Teemaviikolla on taito- ja taideaineissa tehty esimerkiksi videoita ja kuvatuotoksia, jotka olivat esillä Kivitipun auditoriossa. Alajärven lukiota käyvät Jesse Salmenautio ja Vili Siltala kertoivat, että heidän koulultaan esillä oli 16 videota. Kaksikko on ollut mielissään käsiteltävänä olleesta teemasta, koska se on tuonut vaihtelua koulutyöhön.
– Teemaa ei ole käsitelty ainoastaan kirjan kanssa. Olemme itse tehneet myös tutkimuksia, summaa Jesse Salmenautio.
Yhteisiä tehtäviä
Luonnontieteissä lukiolaiset mittasivat samanlaisia muuttujia omasta lähivesistöstään: happipitoisuutta, lämpötilaa, pH:ta, sameutta ja nitraattipitoisuutta.
– Tätä tehtävää varten oli yhteinen lomakepohja. Tulosten tulkinta on haaste, sillä kyseessä ovat yksittäiset otokset ilman seurantaa. On tiedossa, että vesistöjen tila heikkenee Ähtävänjoen latvavesiltä lähtien: tätä tukevat myös meidän mittaustuloksemme, kertoo lehtori Jouko Lehtelä Alajärven lukiosta.
Lehtelän mukaan sekä Alajärven lukion opiskelijat että opettajat ovat olleet innostuneita teemaviikosta.
– Kun opettaja innostuu, tulee hyviä pointteja tarkastella omassa luokassa. Opettajat ovat ottaneet asian omakseen teemaviikolla, summaa Lehtelä.
Kuvaamataitoa opettavalla Saila Sippolalla oli teemaviikosta ytimekäs kommentti:
– Superihanaa!
Perjantaina Kivitipussa oli koolla 325 lukiolaista opettajineen. Kauhavan lukiota käyvä Veera Hauhtonen kertoo, että hänen koulunsa opiskelijat ovat käyneet kalastamassa ja melomassa sekä jätevedenpuhdistamolla.
– On ollut tosi mielenkiintoista ja erilaista koulunkäyntiä. Olemme tehneet asioita tosi käytännöllisesti, toteaa puolestaan samaa koulua käyvä Sara Peltoluhta.
Kauhavan lukion oppilaat hakivat näytteitä Karjanlahdesta, Kauhavanjoesta ja Ojutjärvestä.
Perjantain teemapäivän rastit saavat lukion jatkajiin kuuluvilta Saralta ja Veeralta hyvää palautetta. Rastit olivat kiinnostavia ja monipuolisia ja tutustumisenarvoisia kohteita riitti.
4H:n luontopolulla oli piste, jossa opiskelijat pääsivät laittamaan Suomen kartalle maamme suurimpia järviä ja kaupunkeja. Kivitipun vieressä oleva Lappajärvi sekä Lappajärven naapurikunta Evijärvi ja maakunnan pääkaupunki Seinäjoki piti sijoittaa kartalle, samoin esimerkiksi Saimaa, Joensuu, Päijänne ja Inarinjärvi.
Lisää tietoa
Myös yleisölle avoimessa tapahtumassa lukiolaiset olivat oppimassa uutta. Ely-keskuksen pisteellä oltiin korvat tarkkoina, kun aiheena olivat sukeltaminen, siihen käytettävä välineistö ja Ähtävänjoessa elävä jokihelmisimpukka eli raakku. Nuoret saivat älykännyköihinsä tietokilpailukysymyksiä vastaamista varten.
Vuonna 2003 tehdyn määrittelyn mukaan Ähtävänjoen raakku voi elää 130–180-vuotiaaksi. Jokihelmisimpukka rauhoitettiin maassamme vuonna 1955, ensimmäisenä selkärangattomana.
– Ähtävänjoessa elää myös pallosimpukoita ja hernesimpukoita sekä kahta lajia järvisimpukoita, kertoi johtava vesitalousasiantuntija Jukka Pakkala.
Pohjalta pintaan – vesi tutkimuskohteena -hankkeen koordinaattori, Alajärven ja Vimpelin lukioiden rehtori Marko Timo kertoo, että jokainen lukio on asettanut hankkeelle omat perustavoitteet koulunsa sisällä.
– Teemaa käsitellään omien intressien ja vahvuuksien kautta.
Piakkoin päättyvän lukuvuoden aikana vesiteemaa on käsitelty pitkälti luonnontieteiden pohjalta. Ensi lukuvuoden osalta on sovittu, että taito- ja taideaineiden pohjalle rakennetaan enemmän. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 120 000 euroa, josta Opetushallituksen tuki kattaa 80 prosenttia eli 96 000 euroa. Kuntien omarahoitusosuus on 20 prosenttia eli 24 000 euroa.
Virpi Poikelin
