Alajärven Yrittäjien 50 -vuotisjuhlaa vietettiin Nuorisoseuran talolla tänään lauantaina.
Juhlapuheessaan eduskunnan puhemies Paula Risikko totesi, että Suomessa yrittäjyysaste on matalampi kuin muualla Euroopassa. Yrittäjien osuus työvoimasta on huomattavasti pienempi kuin vaikkapa Italiassa, Kreikassa tai Iso-Britanniassa.
– Täällä Alajärvellä, Etelä-Pohjanmaalla ja laajemminkin Länsi-Suomessa on kuitenkin huomattavasti enemmän yrittäjiä kuin Itä-Suomessa. Ero läntisen ja itäisen Suomen välille syntyi jo kauan sitten.
– Lännessä raivattiin peltoja, myytiin tervaa ja tavaraa vietiin merien ylitse. Idässä elettiin kaskenpoltosta, joka ei tuottanut juuri kenellekään pääomaa ja varallisuutta yritysten perustamiseen.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on Risikon mukaan suurimpana ongelmana se, että meiltä puuttuu nopeasti pituutta kasvavia yrityksiä, jotka kohoaisivat vuortenkin ylitse. – Maassamme on tällä hetkellä noin 240000 työtöntä. Tämä on suuri ongelma. Vielä suurempi ongelma on kuitenkin se, että meiltä puuttuu 50000 yrittäjää, jotka tarjoaisivat työttömille töitä.
Risikko totesi yrittäjien luovan ympärilleen hyvän kehän kierteen, joka vahvistaa itse itseään. – Käytännössä kaikki yhteiskunnan toiminnot rahoitetaan sillä työllä, joka tehdään suomalaisissa yrityksissä. Ilman yrittäjiä ei olisi työpaikkoja, ilman työpaikkoja ei olisi työntekijöitä.
– Tässä tilaisuudessa on mukana paljon hienoa ja jopa yli sukupolvien ulottuvaa yrittäjäkokemusta. Voisin siis mainita useammankin nimen, mutta tässä tilaisuudessa kerron vain yhden: Fredrik Mäkelä, Mäkelä Alu Oy:n perustaja.
– Tämän yrityksen tarina on mainio esimerkki alajärveläisen yrittäjän nokkeluudesta ja sinnikkyydestä. Vuonna 1937 Fredrik Mäkelä perusti oman peltitehtaan. Jo parin vuoden päästä alkoi sota, ja hän joutui rintamalle. Hilma -vaimo kuitenkin jatkoi yritystä.
Säännöstelyn tähden peltiraaka-ainetta ei enää ollut, joten karbidilamppujen ja kahvimyllyjen valmistaminen ei onnistunut. Niinpä tehtaan koneet säädettiin valmistamaan tavaroita puusta: pesupenkkejä, lypsykiuluja ja puusankoja.
– Nykyisin valmistetaan alumiinituotteita ja tehtaan ympärille on syntynyt laaja tämän alan yritysten verkosto, Risikko totesi ja kiitti yritystä myös sen yhteiskuntavastuusta.
– Yrittämiseen tarvitaan nokkeluutta, taitoa ja sinnikkyyttä. Onnistuessaan yrittäjä muuttaa kivikotkin kasvimaaksi. Närpiössä jäljellä oli vain huonoa ja kivistä maata, joten muutama uskalias maanviljelijä keksi idean alkaa viljellä tomaatteja kasvihuoneessa. Täällä Alajärvellä yritys selvisi sodan ylitse, kun metallin asemesta alettiin työstää puuta. Keinot oli keksittävä, kun muuta mahdollisuutta ei ollut.
– Jo yhdellä yrittäjällä voi olla suuri merkitys omalle paikkakunnalle. Vielä suurempi merkitys on, jos yrittäjät yhdessä tekevät työtä itsensä ja kuntansa puolesta. Minuun on tehnyt suuren vaikutuksen alajärveläisten kauppiaiden pitkään jatkunut yhteistyö kaupungin kauppojen ja palveluiden puolesta. Kaupan kehittämisryhmä edeltäjineen on tehnyt työtä alajärveläisten hyväksi jo 1970-luvulta alkaen.
Ansioituneita muistettiin
Juhlassa luovutettiin ansiomerkkejä ja muita muistamisia järjestön aktiiveille. Suomen Yrittäjien järjestöansiomerkki on tunnustus keskusliitossa tai sen jäsenjärjestöissä yksityisen yrittäjyyden hyväksi tehdystä ansiokkaasta ja tuloksellisesta työstä.
Aimo Joensuulle luovutettiin pronssinen järjestöansiomerkki, joka on mahdollista saada vähintään viiden vuoden toiminnasta luottamus- tai niihin verrattavissa tehtävissä.
Anja Rantalalle luovutettiin hopeinen järjestöansiomerkki, jonka voi saada vähintään kymmenen vuoden toiminnasta luottamus- tai niihin verrattavissa tehtävissä.
Sakari Joensuulle luovutettiin kultainen järjestöansiomerkki. Sen voi saada yrittäjä, joka on toiminut ansiokkaasti keskusliitossa tai sen jäsenjärjestössä 20 vuoden ajan. Tästä ajasta vähintään kymmenen vuoden ajalta ansiomerkin saajalla tulee olla myös huomattavia valtakunnallisia tai maakunnallisia yrittäjien luottamustehtäviä.
Lisäksi Markku Harjulle luovutettiin Yrittäjäpatsas, joka on yrittelijäisyyden ja yritteliään ihmisen symboli.
Juhlassa nähtiin myös Alavolin tanssiesityksiä ja Alajärven Musiikkiopiston tuottamaa ohjelmaa sekä tutustuttiin järjestön vaiheisiin mielenkiintoisen kuvahistoriikin keinoin.
Tervehdyssanat juhlaan lausui puheenjohtaja Kirsi Kujala ja kiitossanat ohjelma päätteeksi lausui Toni Harjula.
Tuula Jokiaho
