Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on lähettänyt sosiaali- ja terveysministeriölle kirjelmän koskien OmaKanta-palvelussa alaikäisten tietojen näyttämistä ja alaikäisen puolesta asiointia koskien.
Lapsiasiavaltuutettu vaatii sosiaali- ja terveysministeriötä ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin havaittujen ongelmien korjaamiseksi.
– OmaKanta-palvelussa huoltaja voi tällä hetkellä asioida alle 10-vuotiaan lapsensa puolesta. Väliaikaiseksi tarkoitettu ratkaisu on ollut voimassa vuoden 2016 lokakuusta alkaen eli yli puolitoista vuotta. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, milloin huoltajien mahdollisuus alaikäisen puolesta asiointiin laajenisi koskemaan yli 10-vuotiaita, lapsiasiavaltuutettu toteaa.
Vähän tietoa
ikärajoista
Lapsiasiavaltuutetulle on tullut useita yhteydenottoja vuoden 2016 lokakuun jälkeen koskien alaikäisen tietojen näkymistä OmaKanta-palvelussa. Näiden perusteella on ilmeistä, että huoltajilla on hyvin vähän tai ei lainkaan tietoa palvelussa käytössä olevasta ikärajasta, ikärajan valinnan perusteluista ja tilanteen väliaikaisuudesta. OmaKanta-palvelun ikärajoista tiedottamista on parannettava kiireellisesti sekä lapsille että huoltajille.
Lapsiasiavaltuutetun havaintojen mukaan ikärajan käyttöönotossa ja lapsen puolesta asioinnin vaiheistamisessa ei juurikaan ole kiinnitetty huomioita siihen, että sähköinen asiointi 10 vuotta täyttäneiden kohdalla edellyttää sähköisiä tunnistautumisvälineitä.
Vanhemmilla vastuu
Lapsiasiavaltuutettu Kurttila huomauttaa, että terveydenhuollon toimijat joutuvat tekemään muutoksia tietojärjestelmiinsä, jotta ne olisivat yhteensopivia OmaKanta-palvelun kanssa. Ilmeisesti tämän seurauksena 10 vuoden ikärajaa noudatetaan ainakin joidenkin toimijoiden sähköisissä palveluissa. Tämän takia on ilmennyt tilanteita, että esimerkiksi 10 vuotta täyttäneen lapsen hammaslääkäriaikaa ei ole voinut muuttaa sähköisessä asiointipalvelussa. Soittamalla ajanvaraukseen se on onnistunut. Ikärajaa on perusteltu ministeriön linjauksella 10 vuoden ikärajasta.
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) neljännen pykälän mukaan vastuu lapsen kehityksestä ja hyvinvoinnista on ensisijaisesti vanhemmilla. Tämä edellyttää, että huoltaja voi esimerkiksi asioida lapsensa puolesta tai yhdessä hänen kanssaan terveydenhuollon asioissa. Tätä oikeutta rajoittaa laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) säädetty alaikäisen oikeus päättää hoidostaan, kun hän on terveydenhuollon ammattihenkilön tekemän arvion mukaan siihen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenevä (7 §). Tällöin alaikäisellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoaan koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen (9 § 2 momentti).
Lapsiasiavaltuutettu on muistuttanut sosiaali- ja terveysministeriötä, että lapsen asema, erityisen suojelun tarve ja vielä vajaa oikeustoimikelpoisuus edellyttävät, että lapsen tiedot ovat pääsääntöisesti hänen huoltajansa nähtävillä – kuitenkin huomioiden, että se on lapsen edun mukaista.
