Lehtimäellä riitti lauantaina hulinaa, kun perinteiset Ränkipäivä -markkinat vetivät paikalle hellesäässä ennätysyleisön.
Markkinoiden avauksen suoritti Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Heikki Risikko. – Lehtimäen Ränkiviikot ja Ränkipäivä on perinteinen ja hyvin odotettu keskikesän tapahtuma. Sillä on jo yli kolmen vuosikymmenen mittaiset perinteet, tarkalleen laskien taitaa olla nyt jo 33. kerta menossa, Risikko totesi.
– Tämä tapahtuma on yksi merkki Lehtimäen elinvoimasta. Moni epäili, ettei Lehtimäellä olisi tulevaisuutta enää sen jälkeen, kun uusi Alajärvi aloitti toimintansa vuoden 2009 alusta. Paljon onkin sen jälkeen täällä muuttunut, mutta missäpä ei olisi?
– Lehtimäki-nimisen paikkakunnan elinvoimaisuus ei kuitenkaan ole kiinni kunnan tai kaupungin nimestä, ei hallinnosta eikä mistään muustakaan toissijaisesta. Lehtimäen elinvoima nousee asukkaista, lehtimäkeläisistä ihmisistä. Lopulta vain he voivat päättää, onko tällä paikkakunnalla elinvoimaa.
Risikko totesi, että hänen kokemuksensa mukaan Lehtimäellä on päätetty, että täällä pärjätään ja että täällä on hyvä asua ja elää myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Tärkeä elinvoima-asia liittyy Risikon mukaan myös talouteen. Raha ei ratkaise kaikkea, mutta tosiasiassa kuitenkin aika paljon.
– Oma kotiseutu on hyvä asuinpaikka vain niin kauan, kun asukas saa tarvitsemansa palvelut joustavasti ja riittävän läheltä.
– Kunnallisia palveluja voidaan säilyttää verorahoilla jonkin aikaa, vaikka niiden käyttö olisi vähäistä. Kaupalliset – yrittäjyyteen perustuvat palvelut sen sijaan eivät säily, jos asiakkaita on liian vähän. Jos kaupan ovi ei aukea tarpeeksi monta kertaa päivässä, ei se aukea kohta enää ollenkaan. Se naulataan kiinni.
– Yrittäjyys on rohkeiden ja sitkeiden ihmisten laji. On aina hatunnoston arvoinen asia, kun joku perustaa tai jatkaa yritystoimintaa. Ja näin on varsinkin silloin, kun tämä tapahtuu maaseudulla, suurten asiakasvirtojen ulkopuolella.
– Menestyvä yritystoiminta on paikkakunnan elinvoiman vahvin takuu. Se on välttämätön myös vetovoiman kannalta. Jos haluamme uusia asukkaita, on kaupallisen palveluvarustuksen oltava kunnossa. Muuten ei uusia asukkaita tule, ja vanhatkin valuvat pikkuhiljaa muualle.
– On siis kaikkien yhteinen etu, että oman seudun yritykset menestyvät ja pysyvät hengissä. Oman paikkakunnan palvelut säilyvät, jos me niitä käytämme.
Risikko muistutti puheenvuorossaan myös siitä, että sote -uudistuksen viivästymisen takia palveluiden kehittämisen kanssa ei saa jäädä tuleen makaamaan.
– Sotesta on puhuttu niin paljon, että se kyllästyttää. Mutta asia on niin tärkeä, että kintaiden ei nyt saa pudota, vaan on jatkettava sote-palvelujen kehittämistä.
Risikon mukaan kehitystyölle on olemassa selvä ja toimiva reitti.
– Asiakkaan valinnanvapautta, palvelujen saatavuutta ja asiakaslähtöisiä lähipalveluja voidaan vahvistaa heti laajentamalla palvelusetelin käyttöä.
Risikko sanoi, että kokemukset palvelusetelistä ovat myönteisiä. – Palvelujen laatu ja saatavuus ovat parantuneet samalla kun kustannukset ovat pysyneet kurissa.
Kulttuuripalkinto Helinä Ojalalle
Markkinoiden ohjelmassa oli monenmoista myyntipöytää, lasten pomppulinnaa ja etenkin miesväkeä kiinnostanutta harrasteautonäyttelyä. Lisäksi OP Lehtimäki ja LC Lehtimäki jakoivat pyöräilykypärät syksyllä koulunsa aloittaville ja Mieskuoro kajautti ilmoille komeita säveliä.
Lehtimäkeläisenä kulttuurivaikuttajana 2018 palkittiin joululehden pitkäaikainen päätoimittaja Helinä Ojala. Palkitsemisen suoritti LC Lehtimäki.
Ensimmäinen Lehtimäen Joulu ilmestyi marraskuussa 1988. Suuri yleisö otti lehden ilolla vastaan. Mainostajien innokas mukaantulo mahdollisti lehden teon taloudellisesti. 20 ensimmäistä vuotta Lehtimäen Joulua tehtiin Lehtimäen opettajien paikallisyhdistyksen toimittamana julkaisuna.
– Kuntaliitoksen toteuduttua Lehtimäen opettajayhdistyksen oma toiminta loppui ja opettajat olivat valmiita antamaan Joululehden viestikapulaa eteenpäin. Luotetuksi tahoksi löytyi Rannankylän kyläyhdistys, joka on nyt viimeiset kymmenen vuotta tehnyt erinomaista työtä joululehden parissa, kertoo klubin sihteeri Heikki Honkola.
Lehti oli ja on myös varainhankinta-aktiviteetti, mutta heti alusta lähtien koettiin se myös jonkinlaiseksi kulttuuriteoksi – kädenojennukseksi lehtimäkeläiselle hengenviljelylle. Kulttuurihan tarkoittaa kaikkia ihmisen aikaansaannoksia, työmme tuloksia.
Lehden teosta ovat vastanneet toimikunnat, mutta suurin työponnistus ja toimitusvastuu on ollut päätoimittajalla, jota tehtävää ovat vuosien mittaan hoitaneet Ari Kontoniemi, Pirjo Koivula, Marjatta Tammisalo, Jouni Nygård, Heikki Honkola, Annikki Ojala, Kaija Kriikku, Jaakko Latva-Laturi, ja viimeisenä ehkä lehden historian pisimpään, Helinä Ojala.
– Kiitos Rannankylän kyläyhdistyksen joululehtiaktiivit ja erityisesti Helinä. Vaikka Lehtimäen kunta on historiaa, ansiostanne Lehtimäen Joulu elää ja voi hyvin. Lehdessä olette osanneet katsoa lehtimäkeläistä elämää ja sen kulttuuria sekä taakse- että eteenpäin. Joululehdellä tallennatte tärkeää kulttuuriperintöämme, Honkola totesi.
Tuula Jokiaho
