Lämmin sää ja vähäiset sateet ovat pienentäneet vedenkorkeuksia ja virtaamia entisestään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen vesistöissä.
Alkukesän kuivuuden jälkeen kesä- ja heinäkuukin ovat olleet suhteellisen vähäsateisia, jonka seurauksena vesivarastot eivät ole saaneet täydennystä.
Kuivuuden seuraukset näkyvät sekä säännösteltyjen että säännöstelemättömien jokien pieninä virtaamina ja järvien matalampina vedenkorkeuksina.
Erityisen pieniä virtaamat ovat vähäjärvisissä jokivesistöissä, kuten Teuvanjoki 0,2 ms/s, Närpiönjoki 0,4 m3/s, Kruunupyynjoki 0,6 m3/s ja Lapvääärtinjoki 1,3 m3/s.
Lestijoella virtaama (Saarenpää) ja Lapuanjoella (Keppo) virtaama on nyt noin 3 m3/s, Perhonjoella (Tunkkari) 4,5 m3/s ja Kyrönjoella (Skatila) 6 m3/s.
Alueen järvien säännöstelyissä siirryttiin pääsääntöisesti jo toukokuun puolivälissä lupaehtojen mukaisiin minimijuoksutuksiin.
Siitä huolimatta järvien vesipinnat alueella ovat 5 – 40 cm ajankohdan normaalitason alapuolella.
Esimerkiksi Perhonjoen vesistöalueella Patanan tekojärvi on 40 cm ja Venetjoen tekojärvi 20 cm ajankohdan keskiarvojen alapuolella.
Ähtävänjoen vesistöalueella Alajärvi on 15 cm ja Lappajärvi 13 cm keskimääräistä matalammalla. Lapuanjoen vesistöalueella Kuortaneenjärven vesipinta on jo 30 cm ja Hirvijärven tekojärvi 40 cm ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeustasoa alempana.
Lähipäivien sääennusteissa sää jatkuu lämpimänä ja sademäärät ovat vähäisiä.
Pienet sademäärät eivät juurikaan vaikuta vesistöjen virtaamiin, koska vesi imeytyy ensin kuivaan maaperään ja vasta maavarastojen täytyttyä sitä riittää valuntana vesistöihin.
Pitkään jatkunut kuivuus haittaa virkistyskäytön ja kasteluveden oton lisäksi paikoin myös järvien ja jokien vesieliöitä. Kuivuuden haittavaikutukset näkyvät ensimmäisinä pienissä virtavesissä, kuten puroissa ja ojissa. Pitkään jatkuva kuivuus alentaa myös pohjaveden pintoja.
