Lappajärven Kivitipussa kuultiin mielenkiintoinen luento, joka käsitteli aluekehityksen haasteita. Suomen pääministerinä vuosina 1991–1995 toiminut Esko Aho kannusti kaikille avoimessa luennossaan tunnistamaan oman alueensa vahvuudet. Aho uskoo, että bioala synnyttää paljon työpaikkoja eri puolille maata.
Lappajärven kunnanjohtaja Tuomo Lehtiniemi kertoo idean Ahon luennosta versoneen Lapualla Ahon pitämästä, vastaavanlaista aihetta käsittäneestä luennosta.
– Silloin ajattelin, että tällaista olisi hyvä saada vähän laajemminkin päättäjien tietoon. Tilaisuus oli tarkoitettu kaikille, mutta erityisesti niille, jotka jollakin tavalla ovat kiinnostuneita ja haluavat vaikuttaa alueen ja kuntien kehitykseen.
Puolitoistatuntista luentoa oli saapunut kuulemaan reilut sata henkeä – sekä päättäjiä että muita aiheesta kiinnostuneita. Lehtiniemen havaintojen mukaan paikalla oli noin puolet Lappajärven kunnanvaltuutetuista.
Kaksikymmentä vuotta kansanedustajana toiminut ja muiden muassa Sitran yliasiamiehenä ja Nokian yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana työskennellyt Aho kertoo törmäävänsä jatkuvasti tiedusteluihin, että mitä hän tekee. Ahon lapsenlapsi totesi aikanaan, että vaari on asiantieteilijä.
– Sellainen minun roolini on: talouden ja yhteiskunnan asioihin liittyvä. Kustannan kirjojakin.
Aho mainitsi esimerkkinä Tuula Kousan toimittaman, satavuotiaalle Suomelle omistetun Tämä maa -kirjan, joka on käännetty kiinan lisäksi neljälle muulle kielelle. Seuraava Ahon kustantama kirja on kulttuuriteko. Kirja kertoo muusikko Erkki Liikasesta, joka täytti taannoin 75 vuotta ja jonka muusikonura alkoi 60 vuotta sitten. Kirja julkaistaan lokakuussa.
Toimintaympäristö uusiksi
Ahon luennolla liikuttiin menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessakin sekä käsiteltiin talouden ja yhteiskunnan muutoksia – esimerkiksi 1990-luvun alussa konkurssikypsää Nokiaa. Yhtiö myi 80 prosenttia liiketoiminnastaan ja jäljelle jäivät matkapuhelin- ja verkkoliiketoiminta.
– Vuonna 1990 maailmassa oli kymmenen miljoonaa matkapuhelinta. Arvioitiin, että vuonna 2000 maailmassa on 50 miljoonaa matkapuhelinliittymää. Analyytikoiden mukaan Nokia oli arvioissaan optimistinen. Vuonna 2000 maailmassa oli 700 miljoonaa matkapuhelinliittymää.
Nokia menestyi Ahon mukaan siksi, että se löysi uuden toimintamallin muuttuneeseen toimintaympäristöön. Toinen esimerkki uuden toimintaympäristön ymmärryksestä oli SOK, jolle vuonna 1982 annettiin kaksi vuotta elinaikaa.
– 35 vuotta myöhemmin SOK:n markkinaosuus on ylivoimaisesti suurin. Siihen on pystytty muuttamalla toimintamallia. Asiakasomistajuus oli kaiken A ja O.
Uusia mahdollisuuksia
Suomella menee hyvin. Tilanne on muuttunut parin–kolmen viime vuoden aikana. Ahon mielestä syitä on kolme: menetettyä kilpailukykyä on saatu takaisin, olemassa olevaa osaamista on hyödynnetty ja luontoarvoja on nostettu esille. Osaamisen hyödyntämisestä hän nosti esiin nykyisin saksalaisomistuksessa olevan Turun telakan, jonka tilauskirjat ovat täynnä vuoteen 2024 saakka. Alihankintaketju ulottuu jo Lappiin saakka.
– Ihmisillä on mielikuva, että laivanrakennus on hitsaamista. Raaka-aineiden osuus koko risteilijän hinnasta on kymmenen prosenttia. 70 prosenttia hinnasta syntyy, kun laivaan rakennetaan tietoliikenneyhteydet ja risteilijä varustellaan ihmisten lomanviettoa varten.
Osaamisesta kertovat myös sellaisiin koneisiin ja laitteisiin liittyvä osaaminen, joissa volyymi ei ole suuri. Näitä ovat esimerkiksi metsäkoneet ja kaivoskoneet. Kaivoskoneiden lisääntyneen kysynnän takia Sandvikin Turun tehdasta ei ajettu alas vaan tuotantoa lisättiin.
Tunnistakaa vahvuutenne
Omien vahvuuksien tunnistaminen on Esko Ahon mielestä tärkeää. Esimerkiksi Alajärven–Vimpelin suunnalla on vahva teollisuus, josta täytyy pitää hyvää huolta. Luontopuolesta voisi saada paljon nykyistä enemmän irti: maa- ja metsätalous sekä turkistarhaus tuovat toimeentuloa. Hän totesi, ettei Lappajärvellä ymmärretä, miten arvokas helmi järvi on. Ahon mukaan Lapin matkailun kasvu ei ole tuuria vaan trendi pitemmältä ajalta.
– Koko läntisessä Suomessa ei ole tällaista aluetta. Sitä voitaisiin hyödyntää enemmän kalastus- ja muussa matkailukäytössä.
Hän pohti myös digitalisaatiota ja esimerkiksi verkko-ostamista: eikö sitä voisi organisoida sillä tavalla, että maaseudullekin tulisi palveluntuottajia?
Aho totesi Järviseudulla olevan monia mahdollisuuksia, joihin tarttumalla asiat voivat kääntyä hyvään suuntaan. Hän totesi myös, että muuttoliikettä tapahtuu molempiin suuntiin eli Järviseudulta ja Järviseudulle. Työllisyys vaikuttaa muuttoliikkeeseen.
– Kun ihmisillä on töitä, he pysyvät asuinpaikkakunnallaan. Olen myös vakuuttunut, että muuttohalukkuutta on tänne suunnalle. Tekisitte naapureiden kanssa yhteistyötä, hän viestitti kuntapäättäjien suuntaan.
Esko Aho kertoo pitävänsä 200–300 luentoa vuosittain. Puolet tilaisuuksista on Suomessa, toinen puolet ulkomailla.
Ahon luento sai myönteistä palautetta kuulijoilta. Moni kävi henkilökohtaisesti kiittämässä illan vierasta. Aino Alppinen piti luentoa korkean tason hyvänä esityksenä.
– Aho on tosi kosmopoliitti. Näkee, että hän seuraa mediaa globaalisti.
Matti Övermark tarttui puolestaan Ahon huomioon matkailusta ja Aasian suunnasta tuleviin matkailijoihin. – Pitää olla puhdas luonto – ja täällä sitä on.
Virpi Poikelin
