Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan renkaat ovat riskitekijänä noin joka seitsemännessä henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa.
Vuosittain on sattunut keskimäärin 29 renkaisiin liittyvää onnettomuutta. Rengasonnettomuuksien määrä on vähentynyt selvästi 2000-luvun alkuvuosista, mutta parina viime vuonna kehitys on kääntynyt huonompaan suuntaan.
– Monilla autoilijoilla on tapana tarkastaa renkaansa vain kausivaihdon yhteydessä. Helteisen kesäkauden jälkeen renkaat saattavat sitten olla yllättävän huonossa kunnossa, kampanjapäällikkö Hannu Lintala Autonrengasliitosta uumoilee.
Rengasriskit korostuvat vaativilla keleillä
Renkaiden merkitys korostuu vaativissa ja nopeasti muuttuvissa kelioloissa. Kaksi kolmasosaa (68 %) renkaisiin liittyvistä onnettomuuksista on tapahtunut lumisella, jäisellä tai vetisellä kelillä.
Lumisen tai jäisen kelin kuolonkolareista peräti 33 prosentissa arvioidaan renkailla olleen vaikutusta onnettomuuteen.
Rengasriskit on ryhmitelty Autonrengasliiton riskianalyysissa kolmeen pääryhmään. Rengasriskeistä 47 prosenttia lukeutuu huonokuntoisiin renkaisiin, 31 prosenttia sopimattomaan rengastukseen ja 13 prosenttia vääriin rengaspaineisiin. Muiden rengasriskien osuus kaikista rengasriskeistä on kymmenisen prosenttia.
Henkilö- ja pakettiautot ovat aiheuttaneet 2000-luvulla yhteensä 3498 kuolonkolaria, joista 496 tapausta liittyy renkaisiin. Rengasonnettomuuksissa kuoli 590 henkilöä ja vammautui vakavasti 185 henkilöä. Tiedot ilmenevät Onnettomuustietoinstituutin ylläpitämästä onnettomuustietorekisteristä vuosilta 2000–2016.
Vesiliirto uhkaa jo alhaisilla nopeuksilla
Lintala huomauttaa, että renkaan kosketuspinta tiehen voi kadota sadekelillä jo alhaisilla nopeuksilla.
– Kämmenen kokoisten tassujen sijaan pito on kuvaannollisesti pikkurillien varassa jo tavallisilla matkanopeuksilla. Vesimäärän, ajonopeuden ja renkaan urasyvyyden lisäksi renkaan pintakuviolla ja profiililla on vaikutusta vesiliirtoon.
Tekniikan Maailma testasi vuonna 2016 renkaan vesiliirtoherkkyyttä kiihdytyskokeella kuuden millin vesimäärällä. Uusi kesärengas ehkäisi vesiliirtoa noin 80 km/h nopeuteen asti. Puoliksi kuluneilla, nelimillisillä renkailla vesiliirtonopeus oli 75 km/h. Huonokuntoisilla, pariin milliin kuluneilla renkailla vesiliirtoon jouduttiin jo 70 kilometrin tuntivauhdissa.
Lisäksi tehtiin jarrutuskokeita märällä asfaltilla 80 km/h ajonopeudesta. Uusilla kesärenkailla jarrutusmatka oli noin 25 metriä. Puoliksi kuluneilla renkailla se venähti parilla metrillä, mutta huonokuntoisilla renkailla peräti 12 metriä pidemmäksi. Vauhtia oli vielä 45 km/h kohdassa, jossa auto pysähtyi uusilla renkailla.
