Väistämissäännöt ja puutteet eri liikkujaryhmien sääntötuntemuksessa ovat olleet viime aikoina runsaasti keskustelussa niin perinteisissä viestimissä kuin sosiaalisessa mediassakin.
Liikenneturva muistuttaa, että sääntöjen kertaaminen on jokaisen etu, kulki sitten pyörällä tai autolla.
Puutteet sääntötuntemuksessa vaikeuttavat ennakoimista liikenteessä ja heikentävät siten liikenneturvallisuutta. Kun esimerkiksi väistämissäännöt ovat hyvin hallussa ja niitä myös noudatetaan, vähenevät sekä virheellinen käyttäytyminen liikenteessä että virheellisen käyttäytymisen kokeminen.
– Liikennesäännöt edellyttävät muutamia asioita jo ennen itse väistämistilannetta. Ensinnäkin risteystä lähestyvän on noudatettava erityistä varovaisuutta.
– Toisekseen väistämisvelvollisesta suunnasta tulevan on hyvissä ajoin nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä selvästi osoitettava, että hän aikoo noudattaa väistämisvelvollisuuttaan. Alhaisempi vauhti antaa myös enemmän aikaa havainnointiin ja ratkaisujen tekoon, sanoo Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.
– Lisäksi kääntymisaikeestaan on muiden varoittamiseksi annettava hyvissä ajoin selkeä suuntamerkki. Suuntamerkin antovelvoite koskee myös pyöräilijää.
Risteyksessä väistäminen perustuu liikenteenohjaukseen eli liikennevaloihin tai liikennemerkkeihin sekä liikennesääntöihin.
Erikoistilanteissa voi myös poliisi tai muu liikenteenohjaaja käsimerkein osoittaa, kuka menee ensin ja kuka väistää. Yleensä väistämisvelvollisuus on osoitettu risteyksissä liikennemerkeillä, eli kärkikolmiolla tai STOP-merkillä. Kun auto tulee kärkikolmion takaa, väistää auto myös pyöräilijää risteävällä pyörätien jatkeella.
Liikenneympyrässä väistetään pyöräilijää mennen tullen
Liikenneympyröihin autoilija tulee lähes aina kärkikolmion takaa, joten autoilija väistää ympyrään tullessaan myös pyörätien jatketta ylittävää pyöräilijää.
– Näissä tilanteissa autoilijan on huomattava, että pyöräilijä voi tulla kummasta suunnasta tahansa, koska pyörätiet ovat usein kaksisuuntaisia.
– Varsinkin oikealle kääntyessään tai liikenneympyrään mennessään voi autoilijalla helposti jäädä oikealta tulevat pyöräilijät liian vähälle huomiolle, jos hän on keskittynyt liiaksi huomioimaan vain autoliikennettä, huomauttaa Valtonen.
Kääntyessään ajoneuvon kuljettajan tulee väistää risteävää tietä ylittävää pyöräilijää. On huomattava, että tämä sääntö velvoittaa myös silloin, kun autoilija kääntyy vihreillä valoilla risteyksessä.
Ainoastaan vihreä nuolivalo osoittaa, että risteävällä tiellä on jalankulkijoille ja pyöräilijöille punainen valo autoilijan kääntyessä.
– Myös liikenneympyrästä poistuminen katsotaan risteyksessä kääntymiseksi, vaikka joissakin liikenneympyröissä ajolinjan muutos voi olla melko vähäinen. Eli ympyrästä poistuttaessa väistetään aina pyöräilijöitä, tulivat nämä kummasta suunnasta tahansa, painottaa Valtonen.
Milloin pyöräilijä väistää autoilijaa?
Jos pyöräilijä tulee pyörätieltä tai yhdistetyltä pyörätieltä ja jalkakäytävältä ajoradalle, eikä ajorataa kulkeville ajoneuvoille ole osoitettu liikennemerkeillä tai liikennevaloilla väistämisvelvollisuutta, väistää pyöräilijä sekä oikealta että vasemmalta tulevia ajoneuvoja.
Samoin jos pyöräilijä tulee pihasta tai joltain vähäiseltä tieltä tai polulta ajoradalle, väistää hän muuta liikennettä.
– Jos pyöräilijä ajaa ajoradalla, noudattaa hän samoja väistämissääntöjä kuin autoilijakin, eli esimerkiksi väistää tasa-arvoisessa risteyksessä oikealta tulevaa.
– Sama oikean käden sääntö pätee silloinkin, jos kyse on esimerkiksi pyöräteiden keskinäisestä risteyksestä, eikä kummallekaan suunnalle ole pyörätiellä osoitettu liikennemerkillä väistämisvelvollisuutta. Pyöräteillä kuitenkaan harvoin on tällaisia merkkejä, selvittää Valtonen.
Väistämissääntöjä ei kannata mystifioida
Joskus kuulee puhuttavan, että väistämissäännöt olisivat epäselviä. Niitä ei kuitenkaan kannata mystifioida, sillä silloin esimerkiksi pyöräilystä voi saada paljon vaarallisemman kuvan kuin mitä se todellisuudessa on.
– Useimmiten ongelmatilanne ei johdu niinkään väistämissääntöjen epäselvyydestä, vaan säännön käytännön tulkinnasta. Epäselvyyksiä voi syntyä esimerkiksi silloin, jos liikennejärjestelyt ovat epäjohdonmukaisia.
– Esimerkiksi risteykset, joissa toisessa ajosuunnassa on pyörätie ja toisessa pyöräillään ajoradan reunassa tai pientareella, muodostavat hankalasti tulkittavia epäjatkuvuuskohtia. Silloin kaikkien osapuolten on noudatettava erityistä varovaisuutta ja huolehdittava, että kääntymisaikeet tulevat huomatuksi, huomauttaa Valtonen.
Viiden väistämissäännön vinkkilista
Autoilevan on väistettävä, kun tämä
1. on kääntymässä, jolloin tulee väistää risteävää tietä ylittävää pyöräilijää
2. tulee kärkikolmion tai stop-merkin takaa
3. tulee pihasta tai
4. on tulossa liikenneympyrään tai poistumassa liikenneympyrästä.
Pyöräilevän on väistettävä, kun tämä
5. tulee pyörätieltä ajoradalle sekä vasemmalta että oikealta tulevaa muuta liikennettä, jollei liikennevaloin tai liikennemerkein ole muuta osoitettu.
