Syksyinen puutarha tuottaa satoa mutta myös puutarhajätettä. Puutarhakasvien tuottama jäte on arvokasta ja se kannattaa hyödyntää hyvin. Parhaimmillaan kotipuutarhassa ollaan omavaraisia ravinteiden suhteen, kun bioraaka-aineiden ravinteet kierrätetään tehokkaasti omassa puutarhassa. Maan humuskerroksen lisääminen ja sen hoito parantavat myös maan rakennetta ja kasvukuntoa.
Tänä vuonna esimerkiksi omenia ja muita hedelmiä on kypsynyt runsaasti. Osa näistä jää korjaamatta ja osa putoaa kypsyessään maahan. Mitä tehdä tälle sadolle? Lähtökohtana on käyttää se ihmisten ja eläinten ruuaksi. Sitä kannattaa säilöä hilloamalla, kuivaamalla, mehustamalla ja pakastamalla.
Pilaantuneet kasvikset tai muuten ylimääräinen sato kompostoidaan joko pihamaalla tai viedään lähimmän jäteaseman biojätteisiin, jos kotikompostointiin ei ole mahdollisuutta. Siellä näistä jätteistä syntyy joko uusiutuvaa bioenergiaa tai ne kompostoidaan hyötykäyttöön.
Mihin sairaat kasvinosat?
Yleinen kysymys on, voiko esimerkiksi muumiotautisia omenoita kompostoida. Suositus on toimittaa sairastuneet kasvinosat sekajätteiden mukana pois omalta tontilta, mutta esimerkiksi muumio-omenat voi huoletta kompostoida laittamalla omenien päälle reilusti maata tai ruohosilppua.
Muumiotauti leviää itiöiden ja pistävien hyönteisten välityksellä, joten ongelmalta ei voida täysin välttyä kotipuutarhoissa. Suositeltavaa on kuitenkin kerätä sairastuneet omenat pois ja hävittää ne saman tien.
Sen sijaan esimerkiksi möhöjuuren vaivaamat kaalikasvit tai muuten kasvituholaisten vioittamat kasvit eivät kuulu kompostiin, kerrotaan Puutarhaliitosta. Samoin kitketyt haitalliset vieraslajit pitää hävittää polttamalla tai sekajätteen mukana, sillä niiden siemenet saattavat itää kompostoinnin jälkeenikin.
Leikkuujätteet hakkeeksi
Syksyllä on pensaiden ja puiden leikkausaikaa. Leikkuujätteen paras sijoitustapa on silputa se oksaleikkurilla maanpeitteeksi ja -parannusaineeksi. Suurimmat oksat voidaan polttaa. Niiden tuhka sirotellaan puutarhan lannoitteeksi.
Näin ravinteet jäävät kiertoon omalla pihalla ja hyödyntävät tulevaa kasvukautta. Oksahake toimii myös mainiona katteena istutuksissa, jolloin se vähentää pintamaan kuivumista. Lisäksi rikkakasvien on vaikeampaa kasvaa sen läpi. Pikkuhiljaa katteen ravinteet vapautuvat myös maahan. Myös puolivalmis komposti sopii mainiosti maan katteeksi.
Nurmikon leikkuujäte ja putoavat lehdet ovat myös arvokasta maanparannusainesta. Parhaiten niistä pääsee eroon silppuamalla ne nurmikon sekaan ruohonleikkurilla. Tärkeää silloin on se, että myös syysnurmea leikataan riittävän usein, jolloin silppu ei ole liian suurta, ja se ei jää kasvua haittaavaksi kuoreksi nurmen päälle.
Pieni silppu puolestaan päätyy sellaisenaan maan hyödyllisten mikrobien ja nurmen ravinnoksi. Nurmi leikataan mieluiten poutasäällä, jolloin kuiva silppu ei paakkuunnu koneeseen.
Toimiva kompostori paras vaihtoehto
Puutarhan kompostiin kannattaa laittaa kaikki muu jäte sadonkorjuujäännöksistä pikkuoksiin. Komposti rakennetaan ilmavaksi, jolloin se ei saa olla yli metriä halkaisijaltaan. Kompostia käännetään syksyllä, jotta sen alimmat osat saavat myös ilmaa. Puutarhajätteelle kelpaa kehikko, mutta ruokajätteiden kompostointiin tarvitaan suljettu astia.
Kasvijätteen ohella kompostiin lisätään karkeampaa ainesta esim. puuhaketta tai pikkuoksia, jotta ilmavuus säilyy kevääseen asti. Osa kompostoijista käyttää kaupallisia aktivaattoreita nopeuttamaan kasvijätteen hajoamista, mutta myös oman pihan puutarhamullan lisääminen nopeuttaa kompostoitumista.
Kuivana syksynä kompostia kastellaan, jotta se pysyy toiminnassa. Liian tiiviissä ja hapettomassa tilassa kasvit mätänevät ja komposti tuottaa haitallista kasvihuonekaasua, metaania.
Ilmavassa ja sopivan kosteassa kompostissa kasvijätteet muuttuvat mullaksi ja ovat hyödynnettävissä noin vuoden kuluttua maanparannukseen. Edellisten vuosien kypsä komposti toimii jo sellaisenaan maanparannusaineena. Maa kannattaa kalkita vasta keväällä, sillä usein kompostin lisääminen happamoittaa maata.
