Soinilainen Pasi Ahopelto tuntee eläimet ja niiden täytön. Ahopellon suvussa on paljon käsityöläisiä. Pasin äiti ompeli vaatteita ja isä oli räätälinä.
Pasi aloitti eläintentäytön sivutoimisena harrastuksena jo vuonna 1979. Urho Sivula antoi perusoppia Ahopellolle eläintentäyttöön.
Ahopelto teki samoihin aikoihin alihankintana Soinin Metalli Oy:n valmistamien Tapio-harvestereiden ohjausrelelaatikoiden kokoamista. Samana vuonna hän aloitti turkistarhausta nimellä Pasi Ahopelto Ky.
Eläintentäyttö alkoi lisääntymään ja vuonna 1987 yrityksen nimeksi muutettiin Lehonpaja Ky. 1993 turkistarhaus loppui, mutta alihankintatyöt jatkuivat. Pasi teki rohkean ratkaisun vuonna 1998, kun hän lähti viideksi vuodeksi opiskelemaan konservaattorin ammattitutkintoa Luonnontieteelliselle keskusmuseolle Helsinkiin.
2002 valmistumisen jälkeen Ahopelto on työskennellyt Soinin Sauruperällä sijaitsevassa verstaassa tehden kaikkea luonnontieteellisen alan konservointiin liittyviä töitä.
Töihin on kuulunut eläintentäyttöä, näyttelyiden suunnittelua ja rakentamista luontokeskuksille ja museoille. Esimerkiksi Espoon Nuuksiossa sijaitsevan Metsähallituksen Haltia- luontokeskuksen dioraamat ja täytetyt eläimet ovat Ahopellon käsialaa.
– Osa Ukko-Kolin luontokeskuksen näyttelyä on minun tekemää. Vapriikin luontomuseoon Tampereelle olen tehnyt hirvi- ja karhudioraamat. Vapriikkin Birckala 1017 näyttelyyn valmistin Janakkalan miekkamiehen hautajäljennöksen.
– Italiaan Trenton kaupungin luonnontieteelliseen museoon olen saanut tehdä hyvin paljon eri eläimiä hirvestä hiireen. Helsingin eläinmuseolla on myös töitäni. Suomen Metsästysmuseolle Riihimäelle olen suunnitellut ja tehnyt metsäpeura- ja tuohikotadioraamat, kertoo Ahopelto mielenkiintoisesta työstään.
Koulujen kokoelmia Ahopelto on uusinut ja kunnostanut vuosittain. Metsästäjät ovat yksi suuri asiakasryhmä. Karhut, ilvekset ja kanalinnut ovat suosituimpia trofeita. Ahopelto on avustanut myöskin kuvataiteilijoita, kuten Ismo Kajanderia ja Osmo Rauhalaa näyttelyissä.
– Ammatikseen eläimiä täyttäviä kollegoja Suomessa on vain muutamia. Harrastajia ja sivutoimisesti toimivia on kyllä enemmän. Kuulun Eläintentäyttäjien yhdistykseen, johon kuuluu noin 150 jäsentä, kertoo Pasi Ahopelto.
– Markkinointi hoituu pitkälti puskaradion kautta. Suunnilleen puolet täytetyistä eläimistä menee yksityisille ja toinen puoli luontokeskusten näyttelyihin ja niiden suunnitteluun. Eläinten täyttäminen ei tarvitse lupaa, mutta täytetyn eläimen hallussapito pitää olla. Se haetaan ympäristökeskukselta, opastaa vuoden yrittäjä.
Harrastuksina Ahopellolla ovat vaellukset, umpihankihiihto, luonto ja Lappi.
– Metsästys suomenpystykorvalla perinteisellä tyylillä sekä jänistäminen beaglella ovat mukavaa puuhaa vastapainona työlle. Kuvanveisto ja maalaus sekä hitailu ja myötätuulipyöräily kuuluvat käsityöläisen harrastuksiin.
– Hitailu tarkoittaa kiirehtimisen vastakohtaa. Ihmiset ovat nykyään liian usein kiireisiä ja yritän hieman jarruttaa sitä kehitystä, perustelee Ahopelto harrastuksiaan.
Lehonpaja Ky:n rahastonhoitajana ja sihteerinä toimii sivutoimisena puoliso Satu Ahopelto.
Rami Puro
