Lappajärven Veikkojen nuoret painijat saavat lisää intoa treeneihinsä Petra Ollin maailmanmestaruudesta. Olli paini 65-kilon sarjassa kultaa voitettuaan loppuottelussa kanadalaisen ja kolme muuta vastustajaansa matkalla finaaliin.
Monien vammojen jälkeen Ollin paluu maailman terävimmälle huipulle on suuri juhlan aihe niin painijalle itselleen kuin kaikille kamppailu-urheilun ystäville.
Lappajärveläispainijan nuoria faneja oli semifinaaliottelun aikana harjoituksissa ammattikoulun painisalissa. Jo alkuverryttelyn aikana Veikkojen juniorivalmentaja Petri Niemelälle satelee kysymyksiä yhteisestä idolista.
– Milloin Petra tulee täällä käymään, kysyy yksi tyttöpainija.
– Voiko hän tulla opettamaan meitä, tiedustelee jo viisi vuotta paininut poika.
– Saankohan minä sitten painia Petran kanssa, miettii aloitteleva painijatyttö.
Suosittu ja edullinen harrastus
Niemelä vetää tällä kertaa harjoituksia yksin, kun toinen juniorivalmentaja Antti Hernesniemi on monen muun tavoin matkustanut paikan päälle Budapestiin kisoihin.
Tuore maailmanmestari kiittelikin haastattelussa runsasta suomalaisyleisöä, että oli vähän kuin olisi kotikisoissa paininut.
Painikämpällä Niemelä kertoo painin olevan suosittu laji, kun painileikkikouluun osallistuu parikymmentä lasta ja isompien treeneihin toistakymmentä.
– Lapsia tulee myös lähikunnista ja tyttöjä on melkein yhtä paljon kuin poikia, Niemelä näyttää osallistujaluetteloa.
Paini ei ole kallis harrastus, sillä parinkympin harjoitusmaksulla voi treenata syksyn eikä muita aloituskuluja juuri ole. Painileikkikoulu on tarkoitettu noin 4-7-vuotiaille, joille on otettu seuran puolesta ryhmävakuutus harjoituksiin. Varttuneemmille suositellaan lisenssin tai oman vakuutuksen ottamista.
Toisin kuin yleensä luullaan, niin painissa ei tapahdu loukkaantumisia sen enempää kuin monessa muussakaan lajissa. Pieniä nyrjähdyksiä aloitteleville painijoille on tänä syksynä tullut verryttelynä pelatuissa pallopeleissä enemmän kuin itse painiliikkeissä.
Monipuolista liikuntaa
Lasten liikunta tavallisessa elämässä esimerkiksi leikkien ja pelien muodossa on vähentynyt, joten luontaiset harjoitusmäärät jäävät pieniksi. Painin harrastaminen kehittää monella tavalla.
Se kasvattaa oman kehon tuntemusta, kohentaa itsevarmuutta ja määrätietoisuutta, opettaa keskittymistä ja parantaa hengityksen hallintaa. Treenaaminen lisää voimaa, ketteryyttä, notkeutta ja aerobista kestävyyttä. Kaikki kamppailulajit vahvistavat luuliikuntana luustoa, kehittävät tasapainoa, lihasmuistia ja kehon koordinaatiota.
Alle kouluikäinen vahvistuu normaalisti liikkuen, kiipeillen ja pelaten. Tutkimusten mukaan voimaharjoittelu voidaan aloittaa 5-7 vuoden iässä, kunhan se on kehopainoin ja kevyillä vastuksilla tehtävää motorista oppimista.
Tämä mahdollistaa hermostollisen kehityksen sekä vahvistaa luustoa. Kaikki lajit, jotka sisältävät hyppyjä, vääntöjä ja tärähdyksiä kasvattavat luustomassaa.
Alakouluikäisten painitreenit sisältävät nopeus- ja nopeusvoimatyyppistä harjoittelua, hyppyjä ja spurtteja sekä painiliikkeiden tekniikoiden opettelua. Kun painileikkikoulussa suurimpana rajoitteena on lasten keskittymiskyky 45 minuutin aikana, niin vanhempien puolentoista tunnin harjoitukset vaativat jo aerobista kuntoakin.
Lappajärven Veikkojen painijaosto: Hannu Uusimäki (pj.), Pasi Lehtonen (vara pj.), Eija Mäntylä (sihteeri), Antti Hernesniemi, Petri Niemelä, Timo Rinta-aho, Petri ja Matti Övermark. Kuntopainivastaavana toimiva Petri Övermark saavutti elokuussa SM-hopeaa veteraanien yli 90 kilon sarjassa Kärkölässä.
T. Tyynelä
