Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnissa toteutettu Kolmen Vyyhti-hanke keräsi loppuseminaariin Hotelli Kivitipun auditorion täyteen vesienkunnostuksesta kiinnostuneita aktiiveja ja virkamiehiä.
Vuonna 2016 alkanut hanke päättyy virallisesti tämän vuoden loppuun mennessä.
Hankevetäjä Satu Järvenpää Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:stä avasi tilaisuuden ja kertoi hankkeen tavoitteista. Järvenpää esitteli myös kohteet, jotka olivat saaneet tukea erilaisten projektien muodossa.
Hankkeessa avustettiin toimijoita kolmen maakunnan alueella ravinnekuormituksen vähentämisen ja kunnostustoimenpiteiden valinnassa, suunnittelussa ja tarvittavassa ilmoitus- tai lupamenettelyssä.
Hankkeessa avustettiin myös rahoitusjärjestelyissä, toimenpiteiden toteutuksessa ja vaikutusten seurannassa. Hankkeessa kehitettiin myös toimintamalleja pienten kunnostustoimien toteuttamiseen.
Ojajärvi sai kunnostussuunnitelmat
Lähialueen kohteista tehtiin Ojajärvelle kunnostussuunnitelma sekä kosteikkosuunnitelma. Ojajärven matalat lahdet ovat pahasti ruovikoituneet ja lahtien pohjat ovat paksun humus- ja mutakerroksen peitossa.
Viime vuosina Ojajärven lahdet on lisäksi vallannut ikävä vieraslaji, kanadanvesirutto.
Vesirutto on sinänsä vaaraton kasvi, mutta se on kova leviämään ja valtaa helposti matalapohjaiset vesialueet vauhdilla.
Vesiruton suuret kasvustot haittaavat umpeenkasvullaan kaikkea vesien käyttöä, kuten veneilyä, kalastamista ja uimista. Tehokasta hävittämiskeinoa vesirutolle ei toistaiseksi tunneta.
Tärkeintä olisi tämän vuoksi estää vesiruton leviäminen alueille, joilla kasvia ei vielä esiinny. Vesirutolla ei ole varsinaisia juuria, ja se lisääntyy pienistäkin kasvin pätkistä.
Tämän vuoksi sen hävittäminen esimerkiksi niittämällä on vaikeaa ja voi huolimattomasti tehtynä pahentaa tilannetta, koska jokaisesta lyhyestäkin pätkästä voi muodostua uusi kasvi.
Uposkasvien poistoon käytetään kerääviä harvestereita ja nuottausta. Parhaita tuloksia on saatu toistamalla kasvillisuuden poisto useana vuotena peräkkäin ja yhdistämällä erilaisia torjuntatoimia.
Pahiten virkistyskäyttöä haittaavilla kohteilla raivausnuottaus on vesiruton poistamiseen/vähentämiseen tällä hetkellä paras tiedossa oleva menetelmä. Ojajärveläiset toivovat että lahtien nuottaus päästäisiin tekemään ensi kesän aikana.
Drone mainio apu kohteiden kartoituksessa
Etelä-Pohjanmaan Pro Agrian Jarkko Pyyluoma esitteli drone -kuvauskopterin käyttöä kunnostusmahdollisuuksien kartoittamisessa. Ammattikäytössä olevat lennokit tarvitsevat lennätykseen trafilta luvan.
Drone -kuvauksella hyvälaatuiset ja ajantasaiset ilmakuvat saadaan maastosta edullisesti. Infrapunakuvia voidaan käyttää kasvillisuuskartoituksissa.
Erityisen kätevää drone -kuvaus on kasvien tunnistamiseen paikoissa, joihin ei pääse jalkaisin.
Ilmakuvauksella saadaan maaston muodot, tulvavedet ja luontaiset painanteet helposti selville. Pyyluoma muistuttaa että yksityisalueella ei saa kuvata ilman maanomistajan lupaa.
Vieraslajit riesana monissa vesistöissä
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Marko Takala kertoi vieraslajien vaikutuksesta vesistöjen tilaan. Vieraslajit uhkaavat alkuperäislajiston elinmahdollisuuksia.
Jättipalsamin siemenet leviävät tehokkaasti vesistöissä, erityisesti virtavesissä. Vieraslajit voivat aiheuttaa muutoksia vesistön ekosysteemissä.
Ongelmallisia ja haitallisia vieraslajeja alueella ovat mm. kanadanvesirutto, jättiputki ja isosorsimo.
Isosorsimoa istutettiin aikanaan 1800-luvulla lehmien rehuksi mutta lehmät eivät innostuneetkaan käyttämään sitä ravinnokseen.
Nopeasti leviävät vieraslajit voivat muuttaa happirikkaan, nopeasti virtaavan veden, hitaasti virtaavaksi ja heikkohappiseksi.
Kai Hannulabacka
