Elämässä sattuu ja tapahtuu: joskus nivel nyrjähtää tai luu murtuu arjen tiimellyksessä. Talven liukkaat kelit aiheuttavat vuosittain lukemattomia nyrjähdys- ja murtumavammoja.
Mistä tietää, miten pahasti nivel on nyrjähtänyt tai murtunut? Entä milloin riittää kotihoito ja milloin kannattaa varata aika lääkärin vastaanotolle?
Pihlajalinnan ortopedian erikoislääkäri Martti Lakovaara vastaa usein kysyttyihin kysymyksiin.
Mitä nivelessä tapahtuu, kun se nyrjähtää tai murtuu?
Nyrjähdyksessä nivel menee joko osittain tai kokonaan pois paikaltaan. Jos nivelen tukirakenteet pettävät lievästi, kyseessä on nivelsiteen venähdys.
Vakavammissa vammoissa nivelside repeää tai luu murtuu. Tukirakenteiden pettäessä rikkoutuneesta kudoksesta vuotaa yleensä verta, mikä voi näkyä päällepäin turvotuksena.
Miten nyrjähdyksen oireet eroavat murtuman oireista?
Nivelsiteen venähdyksissä ja repeämissä nivel on yleensä arka, turvonnut ja kipeä, mutta se kestää kevyttä tai jopa normaalia kuormitusta.
Esimerkiksi nilkan nivelsidevamman yhteydessä raajaan voi varata. Murtunut nilkka ei sen sijaan kestä yleensä varaamista.
Miten heti nyrjähdyksen tai murtuman jälkeen kannattaa toimia, jotta tilanne ei pahene?
Akuutissa vaiheessa toimii perinteinen KKK-hoito eli kylmä, koho ja kompressio -hoito. Vammautuneen nivelen päälle on hyvä laittaa jääpalapussi tai kylmähaude, ja nivelen ympärille voi kietoa sopivasti kiristävän siteen.
Lisäksi vammautunut raaja kannattaa nostaa koholle ja pitää sitä levossa. On tärkeää muistaa, että kylmäpussia ei saa laittaa paljaalle iholle, vaan ihon ja kylmähauteen välissä tulisi käyttää esimerkiksi ohutta kangasta.
Miten nyrjähdystä tyypillisesti hoidetaan? Kuinka kauan toipuminen yleensä kestää?
Akuutin hoidon jälkeen nyrjähtäneen nivelen tukevuus yleensä testataan. Jos uuden nyrjähdyksen vaaraa ei ole, nivel voidaan tukea esimerkiksi teippauksella.
Lievien nyrjähdysten hoidoksi riittää akuutin hoidon jälkeen nivelen liikuttelu ja vahvistaminen. Usein myös fysioterapia nopeuttaa toipumista. Jos nivelsiteet ovat revenneet ja vamma on vakavampi, voidaan joissain tapauksissa joutua turvautumaan leikkaushoitoon.
Toipuminen kestää 4 viikosta 6 kuukauteen. Toipumisaikaan vaikuttaa vamman vakavuus sekä se, mikä nivel on kyseessä.
Miten murtumat hoidetaan akuutissa vaiheessa?
Murtumia on eri vaikeusasteisia, ja vamman vakavuus vaikuttaa hoidon tapaan ja kestoon.
Akuutissa vaiheessa murtunut raaja tai alue tuetaan niin, ettei murtunut luu pääse liikkumaan tarpeettomasti ja siten aiheuttamaan lisävaurioita esimerkiksi pehmytosakudoksiin.
Kun murtuman luonne on selvitetty, päätetään lopullinen hoitomuoto. Osa murtumista voidaan hoitaa pelkällä tuennalla, esimerkiksi kipsillä, ja osa taas vaatii joskus suuriakin leikkauksia.
Tärkeintä on taata luulle mahdollisimman otolliset olosuhteet paranemista varten.
Kuinka todennäköistä on, että murtunut raaja leikataan?
Murtuneen raajan murtuman vakavuusaste ratkaisee sen, leikataanko murtuma vai ei. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä vakavammasta murtumasta on kyse, sitä todennäköisemmin se leikataan.
Jos potilaan yleistila on heikko, muutoin leikkauksella hoidettava murtuma voidaan joissain tapauksissa joutua hoitamaan esimerkiksi kipsauksella.
Kuinka kauan murtuneen nivelen kuntoutus kestää?
Kuntoutusvaihe aloitetaan, kun murtuma on todettu luutuneeksi. Joissain tapauksissa kuntoutus voidaan aloittaa jo ennen kuin murtuma on luutunut. Murtuman vakavuusaste vaikuttaa kuntoutuksen kestoon ja tapaan.
Kokonaisuudessaan esimerkiksi nilkkamurtumasta toipuminen voi kestää jopa vuoden. Usein liikkumis- ja toimintakyky on kuitenkin varsin pitkälle palautunut jo aiemmin, vaikka nivel ei vielä toimisikaan normaalisti.
Milloin nyrjähtänyttä nilkkaa tai polvea olisi hyvä käydä näyttämässä lääkärille?
Nyrjähtänyt raaja on hyvä käydä näyttämässä lääkärille etenkin, jos se on turvonnut tai siinä on verenpurkaumia eikä jalan varaan pysty laskemaan painoaan.
Lisäksi jos nivel tuntuu epävakaalta tai suoranaisesti tuntuu pettävän alta, on syytä kääntyä ortopedin puoleen.
Miten nyrjähdyksiä tai murtumia voisi ehkäistä arjessa?
Vammojen ehkäisyssä on olennaista yrittää ennakoida vallitsevia olosuhteita. Esimerkiksi syksyn ja talven liukkaat kelit aiheuttavat vuosittain lukemattomia nyrjähdys- ja murtumavammoja.
Vammoja voi ennaltaehkäistä varustautumalla oikein tukevilla kitkapohjaisilla kengillä sekä olemalla tarkkaavainen liikenteessä.
Nyrjähdyksiä ja murtumia voi ennaltaehkäistä myös huolehtimalla fyysisestä kunnosta ja harjoittamalla koordinaatiokykyään.
