Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan hyväksyä Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2019 sekä taloussuunnitelman vuosille 2020–2021.
Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2019 talousarvion toimintamenot ovat 3 318 874 euroa ja toimintatulot ovat 3 234 271 euroa. Talousarvioehdotus on rahoituserien jälkeen vuosikatteeltaan -83 952 euroa alijäämäinen.
Jäsenkuntien maksuosuudet säilyvät vuoden 2018 tasossa, jolloin niiden yhteissummaksi muodostuu 2 800 135 euroa.
Ensi vuoden toiminnassaan liitto keskittyy muun muassa EU:n ohjelmakautta 2021–2027 koskevan rakennerahastotyön valmisteluun, ennakointi- ja tulevaisuustyön kehittämiseen, kansainvälistymisen toimintaohjelman päivittämiseen ja ohjelman täytäntöönpanoon, kulttuuristrategian päivittämiseen, maakuntakaavoituksen osallistamisen ja digitaalisuuden kehittämiseen, liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämiseen, maakunnan kärkihankkeiden edunvalvontaan sekä maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun ja valmistelun hallinnoinnin siirtymiseen väliaikaiselle valmistelutoimielimelle eli VATElle.
Etelä-Pohjanmaan liiton hyvä taloudenpito keräsi valtuutetuilta kiitosta. Talousarviossa jäsenkuntien maksuosuudet säilyvät ennallaan jo seitsemättä vuotta peräkkäin.
Käydyssä keskustelussa nostettiin erityisenä huolena esiin maakunnan väestökehitys ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Lisäksi esitettiin pohjalaismaakuntien entistä tiiviimpää yhteistyötä edunvalvonnallisissa asioissa.
Vaihemaakuntakaava III hyväksyttiin
Maakuntavaltuusto hyväksyi muun muassa turvetuotantoa ja suoluonnon suojelua käsittelevän Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan kaavakartan ja kaavaselostuksen sekä siihen liittyvän kaavan teemakartan äänestyksen jälkeen äänin 48−4.
Aiheesta käytiin valtuustossa pitkä keskustelu. Esitystä vastustaneet (Vas. + Vihr.) esittivät maakuntakaava III:n palauttamista takaisin valmisteluun ja 2. luokan soiden poistamista turpeennostolle sopivien alueiden listalta.
Vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä kertoi kommenttipuheenvuorossaan, että 2. luokan soita on luokiteltu edellä mainitulla tavalla kaavassa vain viisi ja ne sijaitsevat toiminnassa olevien turvetuotantoalueiden läheisyydessä.
– Mitoituksen osalta kysymys ei ole merkittävä, mutta 2. luokan suot ovat sitä suomassaa, josta on mahdollista tuottaa kasvu- ja kuiviketurvetta, Erkkilä sanoi.
Kokouksessa käydyssä keskustelussa kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto oli esillä tulevaisuuden alana.
Turvetuotantoon soveltuvien alueiden lopullinen tuotantoala on noin 13 900 hehtaaria.
Vaihemaakuntakaavan valmistelua valtuutetut pitivät hyvänä ja erityisesti osallistamista kiiteltiin.
Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan tavoitteena on edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä turvetuotantoalueita sekä turvata maakunnallisesti arvokkaiden suoluonnon kohteiden säilyminen.
Lisäksi tavoitteena on edistää energiapuun logistiikkaketjun toimivuutta ja tehokuutta, sekä tarpeen mukaan osoittaa maankäyttöratkaisu uusille vähintään seudullisesti merkittäville bioenergialaitoksille. Kaavassa osoitetaan lisäksi puolustusvoimien alueet.
