Alajärven kirkossa vietettiin isänmaallista joulujuhlaa. Kirkkoherra Ari Aurasen tervehdyspuheen jälkeen kirkkokansa sai nauttia Korsukuoron ja Ylistyskuoron esityksistä ja yhteislauluista.
Risteyspaikan terveiset toi paikalle Erkki Peltoniemi. Risteyspaikka on toiminut Alajärvellä kymmenen vuoden ajan. Risteyspaikalla nuoret voivat kokoontua iltaisin pelaamaan ja seurustelemaan toistensa kanssa.
Lahjoitukset ja avustukset ovat tärkeitä jotta nuorten suosimaa paikkaa voidaan ylläpitää jatkossakin. Tilaisuudessa kerättiin kolehti Risteyspaikan hyväksi.
Matleena Saukko lauloi upeasti kappaleen ”Kansalleni” Ismo Pitkäsen säestyksellä. Tilaisuuden jälkeen tarjottiin seurakuntatalossa puuroa ja kahvia sekä järjestettiin arpajaiset.
Pelkosenniemen taistelussa sää auttoi suomalaisia
Sarita Orava kertoi mielenkiintoisen tarinan yhdestä Talvisodan ihmeestä, eli Pelkosenniemen taistelusta joka käytiin 16.-19. joulukuuta 1939.
– Säätilan merkillinen ja nopea muutos pelasti ylivoimaista vihollisen hyökkäystä vastaan puolustaneet joukkomme. Neuvostoliiton tarkoituksena oli katkaista Suomi sen kapeimmalta kohdalta ja estää näin maayhteys Ruotsiin.
– Neuvostojoukkojen vahvuus oli yli 20000 miestä kun vastaavasti maatamme puolustavien joukkojen vahvuus oli vain 1500 miestä.
Neuvostoliiton hyökkäys alkoi vesisateessa 16. joulukuuta 1939 Kitisen lossin kohdalla. Suomen joukko-osastoista paikalle komennettiin jääkäriupseeri majuri Armas Perksalon johtama jalkaväkirykmentti JR 40, joka kuului Pohjois-Suomen Ryhmään.
Presidentti Kyösti Kallio puhui radiossa 17.12. seuraavasti: ”Te sotilaat siellä rintamalla saatte joka päivä nähdä ja me täällä kotona saamme ihmeeksemme kuulla, miten elämää johtava käsi antaa teille voimaa seisoa väkivaltaa vastaan ja voittaa silloinkin kun vastassanne on valtava ylivoima”.
Osa JR 40:stä aloitti 18.12. koukkauksen vihollisen selustaan. Samaan aikaan Neuvostoliiton joukko jatkoi hyökkäystään Kitisen lossilta kohti Pelkosenniemeä ja saivatkin kirkonkylän haltuunsa panssarijoukkojen avulla.
– Suomalaisilla ei ollut lainkaan panssarintorjunta-aseita. Saman päivän iltana alkoi suomalaisten vastahyökkäys.
Koukkaavat joukot olivat vailla yhteyksiä omaan rykmenttiinsä. Ne yllättivät vihollisen ja tuhosivat kilometrin päässä lossilta sen huoltokeskuksen ja tykkipatterit. Yllättyneet neuvostojoukot jättivät Pelkosenniemen ja pakenivat sekasorron vallitessa 19. joulukuuta yöllä kohti Savukoskea.
– Vesisateessa alkanut taistelu päättyi lähes 40 asteen pakkasessa suomalaisten voitoksi. Hyökkääjältä jäi Pelkosenniemen lossille koko kalusto ja myös soittokunnan puhaltimet, joilla oli tarkoitus juhlistaa Lapin valtausta.
Jalkaväkirykmentti JR 40:n miehet pystyttivät sodan jälkeen paikalle muistomerkin jossa lukee: ”Pelkosenniemen taistelu 18.12.1939. Tässä auttoi Herra”. Suomalaiset olivat varustautuneet talviolosuhteisiin kuuluvasti. Venäläiset olivat hyökänneet kesävarusteissa.
Kai Hannulabacka
