Kaski -hankkeen loppuseminaari keräsi Punaisen Tuvan Viinitilalle alueen yrittäjiä ja yhteisöjen edustajia kuulemaan millaisia visioita ja tutkimustietoa hankkeessa oli saatu aikaiseksi.
Hankkeen projektipäällikkö Juha Lehtineva kertoi, että alueella on tällä hetkellä varsin positiiviset näkymät yritysten investoidessa tuotantoonsa ja kuntien panostaessa kunnallisten palveluiden kehittämiseen.
Alueen markkinoinnissa on edelleen haasteita ja uusia asukkaita pitäisi houkutella Järviseudulle entistä tarmokkaammin. Alueen kunnista vain Alajärven asukasluku on tänä vuonna hieman kasvanut.
Alueen työttömyysluvut ovat laskeneet ja teollisuudessa puhutaan jopa työvoimapulasta. Seinäjoki kasvukeskuksena vetää väkeä, mutta myös muuta maakuntaa pitäisi markkinoida seutuna jossa on hyvä asua ja elää.
Kasvua ja kilpailukykyä kärkialoille
Keskeisiä yritysten kilpailukyvyn parantamisen edellytyksiä ovat tuotteiden ja palveluiden asiakaslähtöinen, tehokas tuotteistaminen ja kaupallistaminen.
Volyymien säilyttäminen ja kasvu edellyttävätkin järjestelmällistä asiakaspalveluprosessien ja kaupallistamisen kehittämistä sekä uusien markkina-alueiden hankkimista. Soinilaisen Kohiwoodin toimitusjohtaja Hannu Suni kertoi oman yrityksensä polusta vaikeuksien kautta voittoon.
Kohiwood oli vuonna 2009 suurissa vaikeuksissa ja silloin oli pakko miettiä miten toimintaa voidaan järkeistää ja saada yritys jälleen kasvun tielle.
Keep it Simple – tee sitä mitä parhaiten hallitset.
Johda ihmisiä tunteella ja liiketoimintaa numeroilla. Investoi tuottavuuteen, ei komeisiin seiniin ja puitteisiin. Henkilökunnan pysyvyys ja motivaatio ovat ensiarvoisen tärkeitä yrityksen kehittämisen kannalta.
Myös hankkeissa kannattaa olla mukana ja ottaa niistä kaikki hyöty irti. Kohiwood on tällä hetkellä Pohjois-Euroopan suurin liimapuulevyjen valmistaja ja yrityksen palveluksessa on 66 työntekijää.
Hyvinvointi ja elämänlaatu maaseudun vetovoimatekijöinä
Ilkka Luoto Vaasan yliopistosta esitelmöi menestymisen mahdollisuuksista maakuntakeskusten ulkopuolella. Hyvinvointi ja elämänlaatu ovat asioita jotka luovat vetovoimaisuutta maaseutukuntiin.
Luonto, harrastusmahdollisuudet ja avarampi asuminen ovat niitä vahvuuksia joilla esimerkiksi Järviseutua voisi tuoda esiin. Erityisen tärkeää on tietenkin nykypäivänä toimivat tietoliikenneyhteydet ja Järviseudulla on jo monin paikoin mahdollista liittyä valokuituverkkoon.
Monia työtehtäviä voidaan nykypäivänä hoitaa etäyhteyksillä verkossa. Luodon mielestä ”verkostomainen, globaali maaseutu” on mahdollisuus.
Paikka ei enää sido ihmisiä työhön samalla tavalla kaikissa työtehtävissä.
Etätyöskenteleminen lisääntyy tulevaisuudessa entisestään ja voidaan puhua ”glokalisaatiosta” eli maailma on samaan aikaan ihmiselle vaikkapa se oma kylä jossa asutaan, mutta työkenttänä voi olla tietoliikenneyhteyksien kautta koko maa, Eurooppa tai vaikka koko maailma.
Jaakko Jussila RTS Oy/ Vaasan yliopistosta kertoi asumisen ja rakentamisen trendeistä Suomessa.
Järviseudulla on paljon hirsi- ja CLT-alan osaamista ja yrityksiä. Hirsi ja CLT rakennusmateriaalina on tällä hetkellä kovassa nousussa. Signaalit alueen puuteollisuuden yrityksistä ovat erittäin positiivisia.
Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen kertoi Alajärven kaupungin näkymistä sekä niputti tilaisuuden annin yhteen. Alajärven kaupunki on panostanut viime vuosina tuntuvasti liikuntapaikkojen kehittämiseen ja infrastruktuurin ylläpitoon. Yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa kehitetään jatkuvasti.
Haasteita kaupungissa luonnollisesti on ja poliittiset päätökset ovat joskus myös kipeitä. Lopuksi seminaarissa käytiin vilkasta keskustelua alueen kehitysnäkymistä ja keinoista joilla vetovoimaisuutta lisätään entisestään.
Kaikkiaan näkymät Järviseudun menestykselle ovat varovaisen optimistisia.
Kai Hannulabacka
