Moni havahtuu pohtimaan vanhuuteen varautumista vasta ikäännyttyään tai jäätyään eläkkeelle. Tuoreen kyselytutkimuksen vastaajista 90 prosenttia sanoo, että vanhuuteen kannattaa varautua erittäin paljon tai jossain määrin.
Vastaajat toivovat enemmän tietoa ikääntymisen suunnitteluun liittyvistä teemoista. Vanhustyön keskusliiton koordinoiman Vanheneminen.fi-hankkeen tutkimuksessa selvitettiin yli 50-vuotiaiden tiedontarpeita ja vanhuuteen varautumista.
Varautumista erittäin tärkeänä pitävien ryhmässä korostuvat iäkkäimmät, eli 70–80-vuotiaat sekä hyvin toimeentulevat.
– Tässä elämänvaiheessa yli 7-kymppisenä ikä on jo tuonut elämänkokemusta ja kokemuksia varautumisen tarpeista – tästä syystä näitä ihmisiä kannattaa kuunnella, Vanheneminen.fi-hankkeen hankepäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitosta sanoo.
Enemmistö vastaajista kertoo pitävänsä aktiivisesti yllä sosiaalista verkostoaan ja ystävyyssuhteitaan. Toisaalta 13 prosenttia on ainakin vähän huolissaan yksinäisyydestä omalla kohdallaan ja lähes puolet kertoi, ettei kuulunut mihinkään itselle tärkeään ryhmään tai yhteisöön.
Ennakointia ja suunnittelua
Vanhuuteen varautuminen on ennakointia ja suunnittelua, jotta eläkevuodet olisivat mahdollisimman hyviä ja turvallisia. Kyse ei ole vain rahasta, vaan ikävuosiin voi varautua monilla elämänalueilla. Tulevien vuosikymmenten suunnitteluun on syytä havahtua viimeistään keski-iässä.
– Meistä jokainen voi elää hyvin pitkään eläkkeellä, jopa kolmanneksen elämästään. Tavoitteemme on, että ihmiset voisivat hyvissä ajoin itse vaikuttaa siihen, että tästä elämänvaiheesta tulee mahdollisimman hyvä ja laadukas, Heinola sanoo.
– Vanhuuden suunnittelu on osa normaalia elämää. Moni varautuu tiedostamattaan vanhuuteen esimerkiksi pitämällä huolta sosiaalisista suhteista ja omasta terveydestään.
– Tietoisempaa vanhuuteen varautumista ovat sitten esimerkiksi talouden ja toimivan asumisen järjestäminen ja oikeudellinen ennakointi, Heinola luettelee.
Testamentin on tehnyt runsas neljäsosa vastaajista. 35 prosenttia vastaajista on sopinut, kuka nimetty henkilö hoitaa asioita, jos sairastuminen estää asioiden hoitamisen. Kuitenkin edunvalvontavaltuutus on tutkimuksen perusteella uusi asia monille.
– Oikeudellisen ennakoinnin keinoista kaivataan tietoa. Esimerkiksi edunvalvontavaltuutus löytyy vain 12 prosentilla vastanneista, vaikka sellainen on tarpeen olla jokaisella täysi-ikäisellä, Heinola sanoo.
Noin puolet vastaajista on säästänyt rahaa vanhuutta varten ja kartoittanut varallisuuttaan, mutta ainoastaan 20 prosenttia vastaajista on tehnyt tulo- ja menoarvion eläkevuosia varten.
Erityisesti 50–69-vuotiaat kertovat avoimissa vastauksissa, että he kiinnittäisivät omaan talouteensa huomiota aiemmin, jos voisivat nyt valita.
Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa Vanheneminen.fi -hankkeessa luodaan laaja verkkosivusto, johon kootaan eri tahojen yhteistyönä vanhuudenpäivien suunnitteluun liittyvää materiaalia, ohjeita ja linkkejä. Verkkosivusto avautuu vuoden 2019 aikana.
