Vuosi 2019 tuo muutoksia muun muassa nuoren ammatilliseen kuntoutukseen ja perhe-etuuksiin.
Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromääriin ei tule tänä vuonna indeksikorotusta, mutta esimerkiksi takuueläkkeeseen ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoihin tehdään tasokorotus.
Seuraavassa käydään läpi keskeiset muutokset Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan vuonna 2019. Kaikkia lakeja ei ole vielä vahvistettu. Päivitämme myöhemmin Kelan verkkosivuille lopulliset tiedot muutoksista.
Eduskunta on päättänyt, että kansaneläkeindeksi pysyy vuonna 2019 vuoden 2018 tasolla. Kelan maksamien, kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromäärät säilyvät siis samoina kuin viime vuonna.
Eduskunta on kuitenkin tehnyt muutamia tasokorotuksia tai muita lakimuutoksia, jotka vaikuttavat joidenkin kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromääriin.
Perhe-etuuksiin parannuksia
Lapsesta yksin huolehtivan äidin vanhempainrahakautta pidennetään 54 arkipäivällä. Laki tulee voimaan 1.4. ja koskee niitä äitejä, joiden vanhempainpäivärahakausi alkaa aikaisintaan 1.4.
Oikeus pidennykseen on vain, jos lapsen äidin lisäksi ei ole toista henkilöä, jolla on mahdollisuus isyysrahaan. Oikeus koskee myös yksin adoptoivia naisia.
Monikkoperheen isän oikeus isyysvapaaseen ja isyysrahaan paranee 1.4. jälkeen.
Isyysrahaa maksetaan 18 arkipäivää kauemmin jokaisesta samanaikaisesti syntyneestä tai adoptoidusta lapsesta. Isyysrahapäivien enimmäismäärä on kuitenkin 105 arkipäivää.
Sekä vanhempainpäivärahan että erityishoitorahan vähimmäismäärä suurenee vuonna 2019. Molempien määrä on 27,86 e/pv (24,64 e/pv vuonna 2018).
Vanhempainpäivärahaa maksetaan täysimääräisenä myös niiltä päiviltä, kun vanhempi osallistuu kunnallisen luottamustoimen hoitamiseen.
Äitiysrahaa maksetaan myös silloin, kun raskaus on keskeytetty 154 päivän jälkeen. Myös isällä on tällöin oikeus isyysrahaan enintään 18 arkipäivältä keskeytyksen jälkeen äidin äitiysvapaan aikana.
Sukupuolensa naisesta mieheksi korjannut henkilö voi saada äitiysrahaa, jos hän saa lapsen. Muutos vaati lain sanamuodon muuttamisen naisesta vakuutetuksi.
Elatustukeen korotus
Täysi elatustuki suurenee ja on 158,74 e/kk (156,39 e/kk vuonna 2018).
Elatustukeen liittyvä maksukyvyttömyysraja nousee.
Elatusvelvollisen uusi maksukyvyttömyysraja on 1 120,00 e/kk. Tulorajaa korotetaan 280,00 e/kk. Vuoden 2018 määrät olivat 1 103,43 e/kk ja 275,86 e/kk.
Kela ei maksa elatustukea, jos lapsi voi elättää itsensä omilla tuloillaan.
Lapsen ansio- ja pääomatulojen rajat nousevat ja ovat ensi vuonna 784,00 e/kk, kun lapsi asuu kotona, ja 1 120,00 e/kk, kun hän asuu itsenäisesti. Vuonna 2018 rajat olivat 772,40 e/kk ja 1 103,43 e/kk.
Adoptiotuki suurenee
1.1.2019 tai sen jälkeen adoptiovanhempien luokse sijoitetuista lapsista maksettava adoptiotuki suurenee.
Tuen määrä riippuu lapsen kotimaasta seuraavasti: Taiwan 9000, Thaimaa 5000 ja muut maat 7000 euroa.
Ennen 1.1.2019 sijoitettavaksi nimettyjen lasten adoptiotuki määräytyy lapsen kotimaan mukaan seuraavasti, vaikka lapsi haettaisiin 1.1.2019 jälkeen: Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia 4500, Filippiinit, Etiopia ja Venäjä 3800, Viro 1900 ja muut maat 3000 euroa.
Adoptiovanhemman oikeutta vanhempainrahaan parannetaan. Laki tulee voimaan 1.4.
Sen myötä kaikilla heillä, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen oman perheensä ulkopuolelta, on oikeus vanhempainrahaan. Muutos koskee myös adoptoivien isien oikeutta isyysrahaan.
Adoptiovanhemman vanhempainrahakautta pidennetään enintään 233 arkipäivään lapsen hoitoon ottamisesta riippumatta siitä, minkä ikäisenä lapsi on adoptoitu. Vanhempainrahakauden aikana työskentely ei ole enää jatkossa este tuen maksamiselle.
Opintotukeen tulossa muutoksia
Opiskelijan vanhempien tulot huomioidaan 1.1.2019 alkaen veronalaisina tuloina.
Koska veronalaiset tulot ovat lähes aina suuremmat kuin puhtaat tulot, vanhempien tulorajoja korotetaan samanaikaisesti 5–6 %:lla. Vanhempien tuloja koskeva muutos tehdään vuonna 2019 käyttöön tulevan kansallisen tulorekisterin vuoksi.
Elokuusta alkaen pienituloisten perheiden ammatillista tai lukiokoulutusta suorittavat lapset voivat saada opintorahan oppimateriaalilisää 46,80 e/kk.
Oppimateriaalilisään ovat oikeutettuja vanhempansa luona asuvat alle 20-vuotiaat ja muualla asuvat alle 18-vuotiaat, joiden vanhempien vuositulot ovat yhteensä enintään 41 100 euroa.
Lisän voivat saada myös alle 17-vuotiaat lapsilisän piirissä olevat opiskelijat. Oppimateriaalilisä myönnetään ilman hakemusta niille opiskelijoille, jotka saavat jo opintorahaa.
Jos opiskelija ei nyt saa opintorahaa, hänen on haettava opintotukea keväällä tai kesällä 2019.
Elokuusta 2019 alkaen muuttuu myös lukio-opintojen lukuvuosittainen opintotukiaika. Lukiolainen voi saada opintotukea 10 kuukaudelta elokuun alusta toukokuun loppuun. Kela pidentää opintotukea saavien lukiolaisten tukiajat ilman uutta hakemusta.
Opiskelijan saama verovapaa apuraha ei ole enää opintotuessa huomioitavaa tuloa, jos apuraha on maksettu 1.1.2019 tai sen jälkeen. Veronalaiset apurahat ovat kuitenkin jatkossakin opintotukeen vaikuttavia vuosituloja.
Elokuusta 2019 alkaen vanhempien tulot eivät enää vaikuta alle 18-vuotiaan opintorahan perusmäärään tai asumislisään, jos opiskelija asuu muualla kuin vanhempansa luona.
Palkka osa-aikatyöstä ei viivästytä työttömyysetuutta
Sovitellun työttömyysetuuden maksaminen muuttuu. Jatkossa osa-aikaisen työn palkkatulo vaikuttaa työttömyysetuuteen vasta silloin, kun palkka on maksettu.
Näin osa-aikaisen työn vastaanottaminen ei enää viivästytä työttömyysetuuden maksamista. Muutos tulee voimaan 1.4.2019.
Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva paranee
Yrittäjän perheenjäsenellä on jatkossa oikeus työttömyysturvaan samoilla työvoimapoliittisilla edellytyksillä kuin palkansaajalla.
Muutos koskee henkilöitä, jotka työskentelevät perheyrityksessä mutta joilla ei ole yrityksessä omistusosuutta eikä määräysvaltaa.
Lisäksi tällaisille perheenjäsenille luodaan uusi 52 viikon työssäoloehto, jonka täytyttyä henkilöllä olisi oikeus työttömyyspäivärahaan. Muutokset tulevat voimaan 1.7.2019.
Lyhytkestoinen opiskelu työttömyysetuuden aikana helpottuu
1.1.2019 lähtien 25 vuotta täyttänyt työtön työnhakija voi opiskella lyhytkestoisesti menettämättä työttömyysetuutta.
Lyhytkestoinen opiskelu voi kestää enintään 6 kuukautta. Lisäksi opintojen pitää antaa ammatillisia valmiuksia tai tukea yritystoimintaa.
TE-palvelut tutkii, täyttyvätkö nämä ehdot. Jatkossa lyhytkestoinen opiskelu myös kerryttää aktiivimallin mukaista aktiivisuutta.
Yleisen asumistuen enimmäisasumismenot suurenevat hieman
Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja tarkistetaan elinkustannusindeksin mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat hieman vuoden 2019 alussa.
Uudet asumistuen enimmäisasumismenot otetaan käyttöön 1.1.2019 alkaen tehtävissä tarkistuksissa ja uusissa myönnöissä.
Muut yleisen asumistuen määräytymisperusteet on sidottu kansaneläkeindeksiin. Koska kansaneläkeindeksi on jäädytetty, asumistuen perusomavastuu ei muutu vuoden 2019 alussa.
Toimeentulotuen perusosa suurenee
Toimeentulotuen perusosaa suurenee vuonna 2019. Vuoden 2019 alusta alkaen perusosan määrä yksin asuvalla henkilöllä on 497,29 e/kk.
Perustoimeentulotuki on viimesijainen etuus. Korotus turvaa toimeentulotuen tason, vaikka suurin osa kansaneläkeindeksiin sidotuista etuuksista säilyy saman suuruisina kuin vuonna 2018.
Perustulokokeilu päättyy
Kaksivuotinen perustulokokeilu päättyy suunnitelman mukaisesti 31.12.2018. Viimeiset perustulot on maksettu joulukuussa.
Perustulokokeilu alkoi 1.1.2017. Kokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä on saanut perustuloa 560 e/kk riippumatta muista tuloista tai esimerkiksi siitä, hakeeko hän töitä. Perustulo on ollut vastikkeeton etuus, jonka määrää muut etuudet tai palkkatulot eivät ole pienentäneet.
Kokeilun päätyttyä sen tulokset arvioidaan. Kokeilusta saadaan tietoa sosiaaliturvan uudistamisen tueksi. Tutkimustulokset valmistuvat vaiheittain vuosien 2019 ja 2020 aikana. Ensimmäiset tulokset julkaistaan alkuvuonna 2019.
Lääkekatto laskee
Lääkekustannusten vuosiomavastuu (ns. lääkekatto) pienenee yli 30 euroa ensi vuonna. Vuonna 2019 se on 572 e/kalenterivuosi. Kun vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta vain 2,50 euron omavastuun.
Sairauden ja kuntoutuksen ajalta maksettaviin päivärahoihin tasokorotus
Sairauspäivärahan sekä kuntoutus- ja erityishoitorahan vähimmäismääriä korotetaan 3 e/pv. Uusi vähimmäismäärä on 27,86 e/arkipäivä.
Nuorten kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 31,39 e/arkipäivä vuonna 2019 (31,02 e/pv vuonna 2018).
Kela muuttaa jo maksussa olevat päivärahat automaattisesti.
Sairauspäivärahan odotusaika poistuu
Sairauspäivärahasta poistuu 55 päivän odotusaika. Sairauspäivärahaa maksetaan 1.1.2019 lähtien vähimmäismääräisenä (27,86 e/arkipäivä) omavastuuajan (1 + 9 päivää) jälkeen ilman odotusaikaa.
Nuorten pääsy ammatilliseen kuntoutukseen helpottuu
Kela voi jatkossa myöntää ammatillista kuntoutusta ilman lääkärinlausuntoa 16–29-vuotiaalle nuorelle, jolla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai jonka opinnot ovat keskeytyneet tai vaarassa keskeytyä.
Arvion nuoren toimintakyvystä voi jatkossa tehdä esimerkiksi sosiaalitoimen, etsivän nuoristyön tai Ohjaamon työntekijä. Myös terveydenhuolto voi ohjata nuoren kuntoutukseen kuten aikaisemminkin. Kirjallisen hakemisen sijaan kuntoutukseen voi hakea suullisesti.
Takuueläkkeeseen ja eläketukeen korotus, muut eläkkeet ennallaan
Takuueläkkeen täysi määrä ja samalla eläketuki suurenevat 9,25 euroa. Vuonna 2019 niiden määrä on 784,52 e/kk.
Kansaneläkeindeksiin sidottu kansaneläke säilyy ennallaan, samoin Kelan maksamat perhe-eläkkeet.
Kansaneläkkeen määrä on sama kuin vuonna 2018 eli yksin asuvalle 628,85 e/kk ja parisuhteessa elävälle 557,79 e/kk.
Lesken alkueläke on 324,33 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 101,59 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 59,68 e/kk.
Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 21,93 e/kk.
Eläketuki laajenee
Pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu eläketuki laajenee 1.10.2019 koskemaan asiakkaita, jotka ovat syntyneet ennen 1.9.1958 ja jotka ovat olleet työttöminä lähes yhtäjaksoisesti 5 vuotta.
Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on ollut oikeus työmarkkinatukeen 31.8.2018.
Eläketuki on takuueläkkeen suuruinen. Sen määrä on 784,52 e/kk vuonna 2019.
Eläketukea on aiemmin saanut noin 3 500 henkilöä. Uusia eläketuen saajia on Kelan arvion mukaan noin 2 800.
Eläkkeensaajan asumistuessa muutoksia
Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 1,8 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä.
Asumismenojen enimmäismäärä on
I kuntaryhmässä 8 243 e/v
II kuntaryhmässä 7 581 e/v
III kuntaryhmässä 6 651 e/v.
Omakotitalon kuukausittaisista kunnossapitokustannuksista huomioon otettava määrä suurenee 42,85 euroon (42,32 e/kk vuonna 2018).
Korotukset otetaan huomioon seuraavassa eläkkeensaajan asumistuen tarkistuksessa. Huomioon otettavat lämmitys- ja vesikustannukset pysyvät ennallaan.
Töissä eläkkeensaajana
Eläkkeellä oleva henkilö voi käydä töissä. Jos henkilö saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hän voi vuonna 2019 ansaita enintään 784,52 e/kk.
Se on yläraja, vaikka henkilö saisi myös työeläkettä, jonka ansioraja on korkeampi. Yrittäjillä otetaan huomioon yrittäjien eläkelakien mukainen työtulo tai yrittäjävakuutuksen puuttuessa tosiasiallinen yrittäjänä ansaittu työtulo.
Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan. Tällaisessa tilanteessa kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen yleensä keskeytyy.
Vammaistuet pysyvät ennallaan
Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet pysyvät ennallaan. Perusvammaistuki on 92,14 e/kk, korotettu vammaistuki 215 e/kk ja ylin vammaistuki 416,91 e/kk.
Myös eläkettä saavan hoitotuki pysyy ennallaan. Eläkettä saavan perushoitotuki on 70,52 e/kk. Korotettu hoitotuki on 153,63 e/kk ja ylin hoitotuki 324,85 e/kk.
Veteraanilisä pysyy ennallaan.
Muutoksia sosiaaliturvaan kansainvälisissä tilanteissa
Suomeen tulevalla työntekijällä on työsuhteen kestosta riippumatta oikeus etuuksiin työn keston ajan, jos vähimmäisansio vastaa työttömyysturvan peruspäivärahan määrää eli on vähintään 696,60 e/kk.
Tilapäisen ulkomailla oleskelun aikarajaa muutetaan yhdestä vuodesta 6 kuukauteen. Ulkomailla tilapäisesti oleskelevalla henkilöllä on yleensä oikeus etuuksiin, jos ulkomailla oleskelun suunniteltu kesto on enintään 6 kuukautta. Lakiuudistus tulee voimaan 1.4.2019.
Työnantajan sairausvakuutusmaksu pienenee, yrittäjän päivärahamaksu suurenee
Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 0,77 % maksettavista palkoista vuonna 2019 (0,86 % vuonna 2018). Maksu siis pienenee 0,09 prosenttiyksikköä.
Suomessa vakuutetun palkansaajan päivärahamaksu on 1,54 % palkasta vuonna 2019 (1,53 % vuonna 2018).
Myös MYEL-yrittäjällä päivärahamaksu on 1,54 % työtulosta. YEL-vakuutettu yrittäjä maksaa päivärahamaksun lisäksi lisärahoitusosuuden, joka vuonna 2019 nousee 0,06 prosenttiyksiköllä 0,23 %:iin (0,17 % vuonna 2018).
Nousu johtuu siitä, että yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuaikaan lyhennettiin vuoden 2018 alusta kolmesta yhteen päivään.
Jos palkkatulon ja yrittäjän työtulon yhteismäärä jää alle 14 282 euron, päivärahamaksua ei makseta ollenkaan.
Palkansaajat ja yrittäjät eivät maksa sairaanhoitomaksua vuonna 2019. Eläke- ja etuustuloista perittävä sairaanhoitomaksu suurenee 0,08 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 ja on 1,61 % (1,53 % vuonna 2018). Se sisältyy ennakonpidätykseen.
Työterveyshuollon korvausten enimmäismäärät ennallaan 2019
Työterveyshuollon korvausten enimmäismäärät on jäädytetty vuoden 2017 tasolle aina vuoteen 2021 asti. Ne tarkistetaan vasta silloin seuraavan kerran.
Korvausluokkiin tulee 1.1.2020 muutoksia, joita sovelletaan työnantajiin tilikaudella 2020 ja yrittäjiin vuoden 2021 alusta.
