Luoma-ahon kyläyhdistys sai vieraakseen Helsingin yliopiston ja Ruralia-instituutin YTYÄ-hankkeen.
Tilaisuudessa pohdittiin yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuuksia ja sosiaalisten vaikutusten arviointia maaseudun kylissä.
Ruralia-instituutista työpajaa olivat tulleet pitämään vanhempi tutkija Merja Lähdesmäki ja tutkimusavustaja Outi Hakala.
Tilaisuudessa käytettiin videoyhteyttä Englantiin, josta käsin yhteiskunnallisten yritysten malleihin erkoistuneen, Social Business Internationalin toimitusjohtaja Anne Bland veti työpajaa ja luennoi vaikutusten arvioinnista.
Mitä yhteiskunnallinen yrittäjyys on?
Monessa kylässä on havahduttu siihen, että palvelut ovat huomattavasti harvenneet tai niitä ei enää ole.
Toisaalta myös kunnat ovat hallintouudistuksen myötä löytämässä itsensä uudesta tilanteesta, jossa niiden vastuulla on entistä vahvemmin elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin kehittäminen sekä palvelutarpeisiin vastaaminen erityisesti maaseudulla, joka tarvitsee kipeästi uusia avauksia palvelutuotannon kehittämiseksi.
Yhtenä vaihtoehtona on esitetty maaseudun asukkaiden entistä aktiivisempaa osallistumista ja vaikuttamista palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, jossa kiinnostavana avauksena voisi olla yhteiskunnallinen yrittäjyys.
Yhteiskunnallisella yrittäjyydellä tarkoitetaan jonkin yhteiskunnallisen, sosiaalisen tai ekologisen tavoitteen saavuttamiseksi perustettua yritystoimintaa, jonka voitosta suurin osa suunnataan valitun tavoitteen hyväksi.
Kyläkontekstissa tällainen tavoite voi olla esimerkiksi kylän elinvoiman, palveluiden tai asukkaiden hyvinvoinnin kehittäminen tai jokin muu vastaava asia, mille kylällä on tarvetta.
Toteutuessaan esimerkiksi monipalvelukeskus voisi tarjota tiloja myös yhteiskunnallisille yrityksille.
Paikallinen näkökulma
Paikalle saapuneista Luoma-ahon yrittäjistä Al-Menin toimitusjohtaja Mikko Pokelaa pohditutti erityisesti se miten lähipalvelujen saatavuus vaikuttaa työvoiman saatavuuteen.
Yrittäjäneuvos Esko Mäkelä puolestaan kertoi että Luoma-aholla on enemmän työpaikkoja kuin asukkaita eli kylään ajetaan töihin joka päivä Seinäjokea myöten.
Varmaankin osa työntekijöistä voisi harkita muuttamista lähemmäksi työpaikkaa jos lähipalvelut ja asuinolosuhteet olisivat riittävän hyvällä tasolla. Näin voitaisiin saada kaupunkiin lisää asukkaita ja sitä kautta uusia veronmaksajia.
Kai Hannulabacka
