Kun Järviseudulta lähdetään kulkemaan itään tai länteen ei voi olla huomaamatta että ajaa Sinistä Tietä pitkin, sen verran hyvin Sinisen Tien kyltit erottuvat opasteina.
Mutta mikä tuo Sininen Tie oikein on? Suomessa Sininen Tie on lähes 550 kilometrin pituinen reitti joka halkoo Suomen sen leveimmältä kohdaltaan, kulkien viiden maakunnan läpi.
Ajatus Pohjois-Eurooppaa halkovasta matkailutiestä syntyi Ruotsissa jo 1950-luvulla. Vuonna 1963 perustettiin Ruotsissa ensimmäinen Sinisen Tien yhdistys.
Toiminnanjohtaja Mervi Mikkola kertoo että Suomen Sininen Tie ry on perustettu 4.2.1967 ja yhdistyksen 50-vuotisjuhlia vietettiin viime vuoden marraskuussa Lapualla.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoi yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa että ”Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle kulkevalla tiellä on paljon kansainvälistäkin vetovoimaa.
Kaikkea siitä ei vielä ole saatu valjastettua käyttöön. Yhteistyö, markkinointi sekä valmiiden matkailupakettien tuotteistus ovat tässäkin avainasemassa.
Perinteisesti matkailuyrittäjät eri maissa ovat kilpailleet matkailijoiden suosiosta keskenään. Toimimalla yhdessä ja yhdistämällä alueen rajalliset voimavarat pystymme parhaiten vastaamaan kasvavaan kilpailuun maailman markkinoilla.”
Sinistä Tietä pitäisi markkinoida enemmän
Mervi Mikkolan mukaan Suomen vanhimman matkailutien merkitystä ei vielä ole täysin ymmärretty ja sen markkinoinnissa olisi vielä paljon tehtävää.
Tien varrella on myös paljon teollisuutta, joten logistiikan kannalta tie on ensiarvoisen tärkeä esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaan ja Keitele Groupin kaltaisille yrityksille.
Tien matkailullinen merkitys on toki kasvanut sitä mukaa kun liikennettä ja tiestöä on kehitetty eri maissa.
Yksi ratkaiseva vaihe on ollut ympärivuotisen lauttaliikenteen käynnistyminen Vaasan ja Uumajan välillä 1972. Julkinen liikenneyhteys Uumajan ja Norjan Mo i Ranan välillä saatiin niinkin myöhään kuin 1989. Venäjän puolelle Sininen Tie jatkui 1990 kun Niiralan rajanylityspaikka saatiin avatuksi.
Sininen Tie alkaa Atlantin valtameren rannasta, tarkemmin Ranfjordenin vuonosta Norjan Mo i Ranasta ja päättyy Puudoziin, Äänisen itäpuolelle Venäjän Karjalassa.
Norjassa tie kulkee Blå Vägen/E12 nimisenä, ylittäen Kölivuoriston eli Skandit Norjan ja Ruotsin rajaseudulla ja saapuen sitten Pohjanlahden rannalle Uumajaan. Merenkurkku ylitetään Vaasanlaivalla ja näin päästään Suomen puolelle.
Valtatie 16 – Sininen Tie
Vaasasta Kyyjärvelle saakka Sininen Tie on virallisesti Valtatie 16. Kyyjärveltä Siilinjärvelle tie jatkuu kantatienä 77. Keski-Suomen ELY-keskuksessa on ollut kaavailuja kantatie 77:n muuttamisesta valtatieksi.
Viimeinen osuus Siilinjärveltä Niiralan rajanylityspaikalle kuljetaan valtatietä 9 pitkin.
Matkailutietä on Suomen puolella viime vuosina kehitetty erilaisten hankkeiden avulla ja Suomen Sininen Tie ry:n toiminnan tarkoitus on Sinisen Tien matkailutien tunnettuuden vahvistaminen ja matkailupalveluiden kehittäminen Niirala-Vaasa välillä.
Yhdistys tekee myös tieväylän ylläpitoon, yhteyksiin ja palveluihin liittyvää edunvalvontatyötä. Lisäksi yhdistys osallistuu kansainvälisen Sinisen Tien verkoston toimintaan yhdessä Norjan, Ruotsin ja Venäjän matkailutoimijoiden kanssa.
Sininen Tie Venäjällä
Värtsilän ja Petroskoin välinen tie on nopein tieyhteys Suomesta Petroskoihin. Vastakkaiseen suuntaan Petroskoista Suomeen päin kuljettaessa reitti kulkee ensin Pietarin ja Murmanskin välistä M18-valtatietä.
Prääsän kohdalla tie jatkuu R21-tienä kohti Sortavalaa. Pitkäranta–Suojärvi-tien risteyksestä tienumeroksi muuttuu A130. Ennen Sortavalaa tie kääntyy Värtsilään, jossa on Niiralan rajanylityspaikka.
Puudozi on Järviseudun kaikkien kuntien ystävyyskunta Äänisen itäpuolella. Puudoziin pääsee Petroskoista Karhumäen kautta Äänisen pohjoispuolitse E105 ja A-119 teitä pitkin.
Tien historiaa
Hallinto-olojen parantamiseksi Ruotsin kuningas antoi käskykirjeen 1775 tien rakentamiseksi Kuopiosta Vaasaan. Kuopion -Vaasan tie rakennettiin koko pituudeltaan vaunutieksi ja se valmistui noin vuonna 1780.
Poikittaistiestä käytettiin eri asiayhteyksistä riippuen nimiä Ruotintie, Kruununtie, Savontie, Vanha posti-, rahti-, kievari- ja sotatie, Kuopio-Vaasa valtatie ja Suomen sodan tie.
Poikkitietä piti parantaa koko Ruotsin vallan ajan. Kuuden kyynärän levyiseksi tehty tie leveni kymmenkyynäräiseksi vuonna 1827.
