Järviseudun matkailuun on luvassa uutta potkua tuotteistamisen avulla.
Aisapari ry:n ja Euroopan maaseuturahaston rahoittamassa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallinnoimassa yritysryhmähankkeessa on mukana kymmenen matkailualan yritystä.
Järviseudun yritysryhmän koulutushanke tuotteistamiseen -hanke alkoi käytännönläheisellä työpajalla, jonka aikana harjoiteltiin tuotteistamisen ideologiaa ja ideoitiin jotakin sellaista talvisesonkiin liittyvää, jota ei ole ainakaan vielä olemassa – kuten esimerkiksi kaamosaikaan sijoittuvaa kosmista talvikelluntaa kraatterijärvessä.
Ensimmäisessä työpajassa tutustuttiin muihin osallistujiin ja verkostoiduttiin. Koulutuksen toteuttaa Ellare Oy:n koordinoima, neljän matkailuliiketoiminnan ammattilaisen tiimi. Ensimmäisen työpajan kouluttaja Pirjo Räsänen kehui, että työpajassa oli tosi positiivinen henki ja virinneet keskustelut vilkkaita.
Hankkeeseen osallistuvia yrityksiä yhdistää tarve nostaa osaamistaan matkailupalveluiden tuotteistamisessa.
Luvassa on tiivis paketti, sillä neljän kuukauden aikana järjestetään kuusi työpajaa, joiden aiheina ovat muiden muassa tuotteistaminen, hinnoittelu, tarinallistaminen ja vastuullisuus.
Lisäksi ohjelmaan kuuluu yrityskohtainen konsultointi. Yrittäjät saavat myös tehtäviä seuraavaa kokoontumista silmällä pitäen. Valmiit tuotteet esitellään viimeisessä työpajassa.
– Haluaisimme, että tuotteet tukisivat toisiaan ja syntyisi Kraatterijärven tuoteperhekin tätä kautta, toteaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa matkailuyrittäjyyden asiantuntijana toimiva Sanna Jyllilä.
Hanke on niin sanottu yritysryhmähanke, jossa osallistujayritykset maksavat yritysryhmäosuuden, joka on yhteensä 25 prosenttia hankkeen kustannusarviosta, ja joka jyvitetään osallistujien kesken. Järviseudulla meneillään olevan hankkeen kustannusarvio on 22 000 euroa.
Uutta kohti
Kiinnostusta Järviseudulla uudenlaiseen hankkeeseen lähtemisestä kysyttiin noin neljältäkymmeneltä yritykseltä.
Muiden muassa lehtimäkeläisen Voimavaratila Taikamäen, vimpeliläisen Lakis Oy:n, ensimmäistä työpajaa emännöineen Vimpelin Lakeavaarassa alajärveläisen Kultahehku Oy:n ja evijärveläisen Maalaiskartano Puustellissa -yrityksen ohella myöntävästi tiedusteluun vastasivat Lappajärvellä toimiva Kalastuspalvelu Lahnalampi ja Lappajärven Kesäteatteri Oy.
Matkailijoille ja yrityksille kalastusmatkoja tarjoavaa Miika Lahnalampea hankkeessa houkuttaa se, että hankkeen kautta saa tuotteisiin järkevää sisältöä ja tuotteet ostajalle helppoon muotoon.
– Samalla tulee huomioitua esimerkiksi hakukoneoptimoinnit.
Kesäteatterin toimitusjohtaja Hyyppä toteaa puolestaan, että on selkeä asia, mitä kesäteatterissa myydään: pääsylippuja teatteriin.
– Asiakkaille pitäisi saada jotakin muutakin kuin se teatterilippu, että saataisiin sellaistakin väkeä tulemaan, jotka eivät välttämättä ole kesäteatteria kokeneet. Että olisi paketti ja siinä mukana teatteri. Toinen asia, joka innosti on se, että saataisiin tämän alueen yrittäjät puhaltamaan yhteen hiileen.
Hyyppä kertoo ensimmäisen työpajan olleen mahtava tilanne, kun on istuttu aika isolla ryhmällä pöydän ääressä ja huomasi selkeästi, että yhteistyö alkaa jo näkyä.
Hän tunnustaa, ettei hänellä ollut aikaisemmin käsitystä siitä, mitä tuotteistaminen tarkoittaa.
– Meillä on paljon asioita, joita voimme myydä, mutta niitä ei ole kasattu tuotteiksi.
Järviseudun yritysryhmän koulutushanke tuotteistamiseen -hankkeen projektipäällikkö Elina Järvinen kertoo hanketta hallinnoivan Seinäjoen ammattikorkeakoulun tehneen matkailun alueellista kehittämistyötä noin 15 vuoden ajan.
– Järviseudun matkailun master plan osoitti, että alueella on liian vähän tuotteita ja matkailussa ollaan selkeästi kesäpainotteisia. Jos halutaan kasvattaa matkailusta syntyvää liiketoimintaa, se tarkoittaa sitä, että myytävää pitää olla ympärivuotisesti.
– On myös ehkä liian herkästi myyty perusmajoitusta, ruokailua ja käyntikohdetta. Elämyksellisyys ja kokemuksellisuus ovat puuttuneet tuotteista. Asiakkaat hakevat tänä päivänä juuri kokemuksellisuutta ja elämyksellisyyttä.
Tunnekokemukset esiin
Ensimmäisessä työpajassa yrittäjiä kouluttaneella, Visit Finland Akatemian kouluttaja Pirjo Räsäsellä on pitkä kokemus matkailualalta. Maanantain työpajassa käytiin läpi tuotteistamisen periaatteita ja pohdittiin, mitkä ovat hyvän tuotteen kriteerit.
– Hyvä tuote on kiinnostava, se on ostettavissa ja se on myös kannattava. Olemme käyneet läpi myös arvopohjaisen tuotteistamisen mallia. Mietimme sitä, mistä asiakas on valmis maksamaan ja mitä hän hakee.
Ne ovat usein pään sisäisiä tuotteita: halutaan irrottautua arjesta, halutaan kokea puhdas ilma, kaunis metsä ja hieno maisema. Ne liittyvät usein tunnekokemuksiin.
Räsänen huomioi, että tuotteistamista tehdään hyvin paljon insinööripohjaisesti: lähtö on kello yhdeksältä jonnekin, jonka jälkeen tehdään jotakin. Suoritetaan ja annetaan aikatauluja.
– Matkailutuote on sellainen, että asiakkaalle pitäisi luvata, että mitä sinä koet, mitä sinä aistit, mitä viet mukanasi kotiin. Lähdet täältä kotiin levänneenä. Olet syönyt hyvin ja nukkunut hyvin.
Luontomatkailun kohderyhmänä olisi aktiiviset luontoseikkailijat, jotka ajavat haasteellisia maastopyöräilyreittejä, ei maastopyöräreitti ja kovaa ajaminen ole motiivi toiminnan takana vaan se, että pääsee irti arjesta ja haluaa kokea kauniin maiseman.
– Tuotteistamme paljon suorituspohjaisesti. Pyörämatkailija haluaa irtautua arjesta ja nähdä paikallisia pieniä kohteita ja autenttisia elämyksiä, osallistua toritapahtumiin ja nähdä kotiseutumuseoita: paikkoja, jotka ovat normien matkailukohteiden ulkopuolella.
– Täällä pyrimme opettelemaan sen, että miten tehdä tunnekokemuksiin liittyviä tuotteita, itse pyöräilyreitteihin erikoistunut Räsänen kertoo.
Virpi Poikelin
