Soinissa järjestettiin maanantaina kiertotalouden mahdollisuuksia maaseutukunnissa ja MuoviSampo-kokeilua käsittelevä seminaari.
Seminaarissa pohdittiin voiko muovi muuttua ongelmasta voimavaraksi panttijärjestelmällä ja mitä mahdollisuuksia kiertotalous voi tarjota Suomelle?
Soinin paljon julkisuutta saaneen MuoviSammon kehittäminen lähti liikkeelle Sitran Maapalloliiga-kilpailusta, jossa yhdistykset kehittävät ihmisiä ympäristöystävällisiin tekoihin arjessaan kannustavia ratkaisuja.
Kilpailuun osallistui Soinin 4H-yhdistyksen lipun alla toimiva joukkue, joka sai finaalivaiheessa 10000 euron kokeilurahan MuoviSampo-idealle. MuoviSampo on muovinkierrätysjärjestelmä, jossa kuluttajaa motivoitiin muovista maksettavalla pantilla.
Konseptissa on käytetty hyödyksi palautuspulloista sovellettua taloudellista palkitsemisjärjestelmää. Ideana on rakentaa konsepti tuottajavastuullisen kuluttajapakkausmuovin keräämiseksi uusiokäyttöön. Panttimaksu on digitalisoitu mobiilisovelluksella.
Soinin 4H-yhdistyksen MuoviSampo joukkueeseen kuuluvat Kari Laasasenaho, Juha Viitasaari, Johannes Aalto, Saija Källi, Suvi Osala ja Jenni Savolainen.
Palautustuloksia
Muovinpalautuskertoja MuoviSampon aikana oli yhteensä 283 kappaletta. Arviolta noin kymmenen prosenttia kotitalouksista kävi ainakin kerran palauttamassa kotitalousmuovia kolmen palautusjakson aikana.
Palauttajien keski-ikä oli 37 vuotta ja kierrätyskyselyyn vastanneista miehiä 40,5 ja naisia 59,5 prosenttia. Yleismuovia kerättiin 847,68 kiloa. Valion jogurttipurkkeja palautui 267 ja Pirkan jauhelihapaketteja 107.
Kerätty määrä on laskennallisesti vähentänyt noin 1,3 tonnia hiilidioksidipäästöjä, kun muovi ei ole mennyt polttoon ja sillä korvataan neitseellistä materiaalia.
Plastic Coineja jaettiin soinilaisille 872,86 euron arvosta.
Maapalloliiga päättyy voittajien julkistamiseen 14.2. Helsingissä. Jatkokehitysrahaa on tarjolla 20000 euroa. Myös muita hankehakuja on selvitetty. Kokeilun aikana kerätyt muovit viedään Fenergylle Laihialle, jossa niiden koostumus selvitetään torstaina.
– Muovilla on ympäristövaikutuksia. Muovinkierrätys on puutteellista. Suomessa muovipakkausten uusiokäytön osuus on vain 20 prosenttia. Muovijätettä joutuu sekajätteen mukana polttolaitoksiin. Myös muovinjalostamoilta päätyy muovia polttoon. Muovin polttaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.
– Paremmalla lajittelulla voidaan parantaa puhtautta ja uusiokäytön mahdollisuutta. Samalla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä sekä kasvatetaan materiaalin tehokasta saatavuutta ja kierrätysliiketoiminnan kannattavuutta, esittelivät Kari Laasasenaho ja Juha Viitasaari MuoviSampo -joukkueesta.
-Joukkueen visiona on, että muovin uusiokäytön osuus kasvaa merkittävästi kansallisella tasolla . Kuluttajien kierrätys on parantunut huomattavasti ja kansalaiset pääsevät hyötymään siitä.
– Muovin jatkojalostuksen mahdollisuudet ovat monella tapaa kaupallisesti kannattavia. Visiomme on, että muovipakkauksista saatavan panttimaksun lunastaminen on tehty mobiilisovelluksen avulla niin helpoksi, että palautuspanttienkin paperiset kuitit päätyvät historiaan!
Seminaarissa Lari Rajantie Sitrasta luennoi aiheesta Kestävä arki, mahdollisuus johon kannattaa tarttua. Hän piti Soinin hanketta esimerkillisenä ja pohti yleisesti muovipakkausten suurta määrää ja sitä, tarvitseeko ihmisen kaikkia pakkauksia yleensäkään käyttää.
Muovipussiton Kerava mallinnäyttäjänä
Filosofian tohtori Mari Granström kertoi seminaarissa 20000 asukkaan Keravan hankkeesta, jossa pyritään mahdollisimman hyvin eroon kertakäyttöisistä muovipusseista vuoden kestävässä hankkeessa.
– Maapallolla käytetään vuodessa 500 miljardia muovikassia, joista Suomessa 300 miljoonaa. Hedelmäpusseja kertyy Suomessa 900 miljoonaa vuodessa. Luonto maksaa kovan hinnan. 3.5 miljoonaa tonnia muovipussijätettä maailmassa vuodessa.
Yhdessä tunnissa käytöllä kierretään seitsemän kierrosta muovipusseja maapallon ympäri ja yhdessä minuutissa kymmenen miljoonaa muovipussia hankitaan ruokaostosten kantamiseen.
– Paikallisella teolla pyrimme Keravalla maailmanlaajuiseen vaikutukseen. Meillä kauppaliikkeet ovat lähteneet tosi hyvin mukaan hankkeeseen.
– Kestokassit ovat kaupungin kiertopisteillä ja jo nyt neljä kauppaliikettä on täysin muovipussitonta. Marraskuun alussa hankkeen loppuessa näemme, mitä tuloksia olemme Keravalla saaneet aikaan, kertoi Granström.
Soinissa K Market Kaneli on ollut mukana muovirasioiden kierrätyskokeilussa. Kauppias Terho Keisala kehuu, että kierrätysidea on saanut positiivista palautetta laajalti. Pantillisia tuotteita on ostettu hieman normaalia enemmän.
– MuoviSampo -kokeilu tuli juuri oikeaan aikaan. Ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat tulleet vahvasti esille viime aikoina ja nämä ovat tärkeitä asioita maailmanlaajuisesti, totesi Keisala.
Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini pitää realistisena, että puolet muovipakkauksista menee kiertoon vuonna 2025.
– Nyt kierrätys on noin 20 prosentin luokkaa. Ratkaisevia ovat Aasian ja Afrikan alueet, joissa maailman muovipäästöistä syntyy peräti 88-95 prosenttia.
K-Ryhmän aluejohtaja Jari Alanen puhui vastuullista valinnoista kauppaliikkeissä. Alueen kansanedustajat Peter Östman ja Mikko Savola kehuivat pienen maaseutukunnan positiivista hanketta.
– Eduskunnassa Soinin hanke on tullut esille eri yhteyksissä. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toi hankkeen positiivisesti julkisuuteen.
– Tästähän voitaisiin saada koko maakunnan oma MuoviSampo tästä eteenpäin. Kun otetaan koko vaalipiiri mukaan, hankitaan 20 prosentin osuus kiertotaloudesta alueelle. Tämä luo työpaikkoja ja ympäristölle positiivisia vaikutuksia, hehkuttivat paikalle ehtineet kansanedustajat.
Rami Puro
