Tänä vuonna 90 vuotta täyttävä ”voimistelu- ja urheiluseura” Lehtimäen Jyske on historiansa aikana nähnyt monenlaisia aikoja. Sen riveistä on ponnistettu kansainvälisille kilpakentille vielä viime vuosinakin.
Kilpaurheilijat ovat esikuvina tärkeitä, mutta kilpaurheilua suuremmat satsaukset seura tänä päivänä tekee lapsiin ja nuoriin. Vaikka ikäluokat ovat nyt pieniä, pyritään kaikille turvaamaan mahdollisuus harrastaa liikuntaa oman mieltymyksen, ominaisuuksien ja vahvuuksien mukaan ja seuran kannustuksella.
Jyskeen vahvuus onkin ollut muotoutuminen ajan vaatimusten mukaiseksi. Seura ei ole keskittynyt vain yhteen lajiin, vaan hyväksynyt sen että lajien suosio vaihtelee.
Niinpä esimerkiksi miesten jääkiekon loppuminen sarjatasolla ei lopettanut palloilua, vaan nyt suosiossa on nappulajalkapallo!
Jyskeen puheenjohtaja Tuula Kurunmäki kertoo, että oma seura oli Lehtimäellä ollut jo pitkään haaveena, sillä jo 1914 Lehtimäen Nuorisoseura perusti Jyskeen nimellä voimistelujaoston.
Se kuitenkin kaatui erimielisyyksiin ja itsenäistä omaa voimistelu- ja urheiluseura Jyskettä päästiin perustamaan 22.11.1929.
Lajeina olivat tuolloin mm. naisvoimistelu, yleisurheilu ja hiihto. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eino Suokonautio ja eri kyliltä toimintaan saatiin mukaan niin hyvin jäseniä, että niille perustettiin alaosastot.
30 -luvulla seura liittyi SVUL:n jäseneksi ja ennen sotia Jyskeellä ja suojeluskunnalla oli paljon yhteistä toimintaa, olihan molemmissa pitkälle samat henkilöt toimimassa.
Vuosikymmenten virratessa ja sota-ajan jäädessä taakse harrastettiin lajeja monipuolisesti.
Riveissä oli painijoita ja mäkihyppyä varten valmistui hyppymäki Ilomäkeen Peräkylään 1961. Mäkihyppy ei kuitenkaan noussut suosituksi valmennuksen puuttuessa.
Ykköslajeiksi vakiintuivat hiihto ja ampumahiihto. Toki yleisurheilussakin riitti menestyjiä, mutta lumilajeista Jyske tunnettiin.
Valkealammen hiihtokeskuksen kehittämisestä tehtiin kunnassa valtuustossa aloite 1962 ja siitä hanke lähti etenemään. Valkealampi tarjoaakin hienot puitteet myös kilpahiihtäjille.
Kilpaurheilu oli aikanaan todella tärkeää Jyskeen urheilijoille ja monet muistavat hiihdossa ja ampumahiihdossa kansainvälisestikin kisanneen Heikki Salon ja Tapani Savelan sekä Hauta-ahot hiihtoladuilta ainakin kahdessa sukupolvessa.
Toki myös yleisurheilupuolella oli kovia nimiä. Hauta-ahon Teemu 60 -luvulla ja myöhemmin moniottelija Raimo Kuoppa-aho. Ensimmäisiin todella koviin keihäänheittäjiin lukeutui Mika Hovinen ja ketään ei tarvitse muistuttaa Ari Manniosta.
Viime vuosien nimiä ovat olleet myös Taipaluksen monilahjakkaat sisarukset sekä Sini Sammalisto ja Janette Lepistö.
Mielenkiintoinen jäsenkehitys
Tuula Kurunmäki kertoo olleensa Jyskeen toiminnassa mukana kymmenisen vuotta ja alussa seuran jäsenmäärä oli noin sadassa henkilössä.
Tänä päivänä jäsenmäärä on noin 300, vaikka harrastajien määrä on samassa ajassa laskenut. Jäsenmäärän kehityksessä näkyvät Alajärven kanssa solmitun kuntaliitoksen vaikutukset. Kun kotikunta meni, haluavat ihmiset säilyttää oman urheiluseuransa.
Tällä hetkellä Jyskeellä on kilpailevia urheilijoita yleisurheilussa ja jalkapallossa. Junnujoukkueita pelaa sarkassa peräti kaksi kappaletta.
Kaikkiaan edustusurheilijoita on reilu 30 ja mukana siinä on myös kolme veteraaniurheilijaa.
Jotta lapset saataisiin entistä paremmin mukaan toimintaan, on koulutettujen ohjaajien vetämä yleisurheilukoulu muutettu maksuttomaksi jo jokunen vuosi sitten. Koulu on nyt osana Liksaria, jossa kirjoilla on yli 40 lasta.
Rannan kentän kunnostus
Jyskeen perustamisen jälkeen Rannan alaosaston toiminta alkoi heti olla hyvin aktiivista, ja oma urheilukenttä saatiin Rannankylälle jo 1937.
Rannankylällä oli kentälle sopiva, kunnan omistama alue johon kenttä valmistui ja siitä lähtien, muutamaa 50 -luvun vuotta lukuun ottamatta, se on ollut Lehtimäellä ykköskenttä.
Kentällä järjestetään edelleen monenlaista toimintaa ja kilpailua, mutta viime vuosina suorituspaikat ovat alkaneet olla jo vaarallisen huonossa kunnossa.
Viime vuoden lopulla saatiin hyviä uutisia kaupungilta, joka mahdutti budjettiinsa kentän kunnostuksen vuosien 2019 ja 2020 aikana. Rannankylän urheilukentän kunnostamiseen on kaupungilla tälle vuodelle 60000 euron määräraha ja taloussuunnitelmassa sama summa ensi vuodelle.
Kentän kunnostuksella onkin suuri merkitys paitsi Lehtimäen Jyskeelle seurana, myös alueen ihmisten harrastusmahdollisuuksien turvaajana. Harrastamiseen saadaan varmasti uutta nostetta, kun kenttä on kunnossa!
Tuula Kurunmäki sanookin, että juhlavuotta vietetään Jyskeessä näin positiivisin tunnelmin. Varsinaiset juhlat pidetään marraskuun alkupuolella.
Tuula Jokiaho
