Ystävänpäivänä torstaina SPR:n Alajärven osaston ystävät järjestivät Alajärven kirjastolla pop up -kahvilan ja kertoivat kaikille paikalle poikenneille ystävätoiminnan kuulumisia.
Ystävätoiminta Alajärvellä on vilkasta, mutta uusia ystäviä porukkaan tarvittaisiin vaikka heti kymmenkunta. Ja mitä enemmän ystäviä löydetään, sitä monipuolisempaa toiminta voisi olla.
– Erityisesti meillä on toiminnassa pulaa miehistä ja nuorista aikuisista, kertoo ystävätoiminnan yhteyshenkilö Toini Mertaniemi. – Miehiä ystävinä on vain yksi, samoin alle 29 -vuotiaita on mukana vain yksi.
Suomessa on paljon yksin asuvia ja yksinäisiä ihmisiä, joilla ei ole ketään kenen kanssa jutella tai ulkoilla. Vapaaehtoinen ystävä on merkittävä yksinäisyyden lievittäjä sekä väylä sosiaalisempaan ja aktiivisempaan elämään.
Suomen Punainen Risti teetti Kuntoutussäätiöllä loppuvuodesta 2018 vaikuttavuuskyselyn, jolla kerättiin tietoa Punaisen Ristin kautta vapaaehtoisen ystävän saaneiden kokemuksista.
Kyselystä selviää, että kohtaamiset vapaaehtoisten ystävien kanssa lievittävät yksinäisyyden tunnetta, virkistävät mieltä ja ovat odotettuja.
Suurimmat syyt hakeutua mukaan toimintaan olivat yksinäisyys, toimintakyvyn rajoittuneisuus ja korkea ikä. Erityisen positiivisia vaikutuksia ystävätoiminnalla oli kaikkein eniten apua tarvitseville eli yksin kotona apua saaden tai palvelutalossa asuville.
Yksin asuminen ja korkea ikä voivat luoda turvattomuuden tunnetta, jota uudet ystävät lievittävät. Tieto siitä, että läheisiä ihmisiä ja turvaverkostoa on olemassa, on iäkkäille tärkeä.
Vapaaehtoistyön tuomat hyödyt merkittäviä
Selvitys osoittaa, että ystävätoiminnan kaltainen järjestetty vapaaehtoistyö lievittää merkittävästi yksinäisyyttä ja parantaa elämänlaatua. Suomen Punainen Risti pitää yksinäisyyden vähentämistä asiana, joka tulisi huomioida poliittisessa päätöksenteossa.
Tällä hetkellä yli 30 000 ihmistä saa tukea Punaisen Ristin vapaaehtoisilta ystäviltä. Punainen Risti kouluttaa vapaaehtoiseksi ystäväksi haluavat ystävätoiminnan peruskurssilla.
– Meillä Alajärvellä ystäviä on mukana toiminnassa kaikkiaan 15 ja jokaisella on yhdestä kolmeen ystävää, joiden luona he käyvät sovitusti joko kerran kuukaudessa, viikoittain tai vaikkapa parin viikon välein, Mertaniemi sanoo.
Mertaniemi ja ystävinä toimivat Maire Pesonen, Liisa Nelimarkka sekä Marita Pyysalo kertovat, että vapaaehtoiset käyvät yleensä ystävänsä luona juttelemassa, kuuntelemassa tai joskus voidaan käydä jossain yhdessä. Kyse on siis ihan normaalista elämästä, tavallisten ihmisten toimintaa.
Mitään erityistaitoja ystävältä ei siis vaaditakaan ja aina ennen ystäväksi ryhtymistä käydään nelituntinen kurssi, josta saa tarkemmat tiedot. Jos intoa kouluttautua löytyy, niin SPR:n kautta löytyy jatkossakin monia eri koulutusmahdollisuuksia.
Alajärvellä ystävät ovat osallistuneet mm. laitosystäväkurssille ja sen jälkeen alettiin käynnistää laitosystävätoimintaa.
Niinpä nyt viisi eri ryhmää vierailee sovitusti eri laitoksissa ja niissä järjestetään mm. leipomapiiriä, käsityö- ja rupatteluryhmää sekä lauluryhmää. Jos väkeä ystävätoimintaan saadaan lisää, niin erilaisia toimintoja voidaan kehitellä paljon.
Ystävätoimintaan pääsee mukaan ja ystävää voi itselleen pyytää ottamalla yhteyttä Mertaniemeen tai vaikkapa täyttämällä hakemuksen netin kautta.
Avoimia kohtaamispaikkoja kylille?
Ystävänpäivänä Alajärvellä vieraili myös Vimpelistä lähtöisen oleva projektisuunnittelija Eija Niemistö, joka vetää Länsi-Suomen piirissä SPR:n Kohdataan kylillä ja keskuksissa -hanketta.
Kyseessä on Ikäinstituutin ja Vallin koordinoiman Elämänote -ohjelman osahanke vuosina 2018-2021.
Elämänote on ikäihmisten osallisuuden lisäämiseen tähtäävä ohjelma ja siinä on mukana yhteensä 20 hanketta, joiden yhteisenä tavoitteena on tukea haasteellisissa elämäntilanteissa olevien ikäihmisten kotona asumista ja vahvistaa heidän elämänhallintaansa.
Kohdataan kylillä ja keskuksissa -hankkeella vähennetään ikääntyneiden yksinäisyyttä, lisätään osallisuutta ja sosiaalista hyvinvointia sekä vahvistetaan heidän selviytymiskykyään arjessa ja arjen häiriötilanteissa kehittämällä vapaaehtoistoimintaan pohjautuvaa etsivää ja löytävää ystävätoimintaa, luomalla vapaaehtoisten organisoimia kynnyksettömiä kohtaamispaikkoja sekä kehittämällä malleja kertaluonteiseen ja lyhytkestoiseen ystävätoimintaan sekä verkostotyöhön.
Niemistö toivoo, että koko Järviseudun alueella saataisiin kehitettyä avoimia kohtaamispaikkoja paitsi keskustoihin, myös kylille. – Kylillä on edelleen paljon asukkaita ja niissä on yleensä myös hyväkuntoisia tiloja, joissa voi kokoontua, Niemistö muistutti.
Yhdessä Alajärven vapaaehtoisten kanssa Niemistö pohti, että kyläyhdistysten mukaan saaminen toimintaan olisi hyvä ja Alajärvellä ensimmäiseksi kyläksi, johon ideaa lähdettäisiin viemään, suunnitellaan Paalijärveä.
– Kevättalven aikana ajatuksenamme on pitää Paalijärvellä avoin kyläilta, jossa mietittäisiin olisiko avoin kohtaamispaikka Paalijärvellä tarpeen ja jos on, miten usein sen voisi järjestää? Jos kyläläisiä saataisiin mukaan toimintaan vapaaehtoisina, niin se voitaisiin pitää vaikka joka viikko!
Ystävätoiminnan lisäksi hanke pilotoi mm. myös SPR:n keikka-avun kehittämistä. Sen avulla ikääntyneille voitaisiin järjestää pientä apua kotiin ja vaikkapa saattajaa lääkärireissulle.
Tuula Jokiaho
