Nelimarkka-museossa avataan tänään lauantaina ainutlaatuinen näyttely, joka luo katsojilleen paitsi mittavan katsauksen töysäläissyntyisen Arvi Mäenpään (1899 -1976) taiteeseen, myös toisen töysäläissyntyisen miehen intohimoon.
Esillä oleva kokoelma on nimittäin suurin yksityinen Mäenpään teosten kokoelma 122 teoksella. Sen keräsi elinaikanaan yrittäjä, lääkintöneuvos Juhani Aho (1930-2018).
Suurin osa teoksista on miniatyyrejä 40-, 50- ja 60 -luvuilta, mutta mukaan mahtuu myös muutama teos 70-luvulta, varhainen omakuva vuodelta 1918, akvarelleja Cannesista 1920-luvun lopulta sekä piirroksia.
Ainutlaatuisen näyttelystä tekee myös se, että se nähdään ainoastaan Nelimarkka-museolla, jonne se tuli viime keväänä edesmenneen Ahon kodin seiniltä. Alajärveltä teokset jatkavat matkaansa värittämään Ahon perustamien yritysten toimitilojen seiniä.
Aho muistetaan Ruka-laskettelukeskuksen omistajana ja lääkärikeskus Aavan perustajana. Miestren tarinat yhtyvät siinä, että Arvi Mäenpään vaimo oli Ahon kansakoulun opettaja.
Aho oli nuori lääketieteen opiskelija ostaessaan ensimmäiset Mäenpään teoksensa suoraan taiteilijan leskeltä, entiseltä opettajaltaan. Ajan myötä Mäenpään teoksista muodostui Aholle lopun elämän mittainen intohimo.
Aho osti teoksia Mäenpään leskeltä ja sai niitä myös paljon lahjoiksi. Teokset ja kokoelma olivat Aholle linkki hänen rakkaalle kotiseudulleen ja hän koki tärkeäksi, että kokoelma säilyisi ehjänä myös hänen kuolemansa jälkeen.
Puhdetöissä – Arvi Mäenpään miniatyyrejä lääkintöneuvos Juhani Ahon kokoelmasta on avoinna 19.5. saakka.
Pikkiriikkisiä miniatyyreja
Töysäläissyntyinen Arvi Mäenpää (1899 -1976) oli taitava piirtäjä ja akvarellimaisemien maalaaja. Parhaiten hänet kuitenkin tunnetaan pienikokoisista miniatyyrimaalauksista, joiden aiheet edustavat humoristista kansankuvausta.
Mäenpään aiheena oli pohjalainen elämänmeno. Hän kuvasi maaseudun arkista elämää lempeän humoristiseen sävyyn. Mäenpään miniatyyrit ovat myös tarkkoja ajankuvia ja kansatieteellisiä tutkielmia.
Pikkuruiset kuvat vievät lääkäriin, puhdetöihin, kommelluksiin, riihelle, kaupoille ja sisälle pohjalaiseen tupaan. Arki, juhla, syntymä, kuolema ja koko elämän kirjo on Mäenpään aiheena.
Vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio kertoo, että Mäenpää tiedi jo lapsena haluavansa taiteilijaksi. Kuvaavaa on se, että hänen ollessaan 16 -vuotias Töysän pappila paloi. Muiden kiiruhtaessa sammutustehtäviin, oli nuori Arvi piirtänyt innoissaan näkemäänsä.
Varsinaisen taiteilijanuraansa hän aloittikin jo 1910-luvulla tekemällä aluksi pilapiirroksia ja kuvituksia rahaa ansaitakseen. Hän opiskeli Helsingissä ja Turussa.
1920-luvulla Mäenpää innostui akvarellitekniikasta ja maalasi esimerkiksi Etelä-Ranskan maisemia mesenaattinsa tuella toteutetuilla matkoillaan. 1930-luvulla Mäenpää valitsi aiheekseen humoristisen kansankuvauksen ja 30-luku olikin hänen uransa käännekohta.
Mäenpään maalaukset ovat kooltaan jopa alle kymmenen senttiä suuntaansa tai pienempiäkin, jopa tulitikkuaskin kokoisia.
– Työ kysyy hermoja ja joskus on pakko ottaa suurennuslasi avuksi. Pensselissäkin on vain yksi ainoa jouhi ja sekin teroitettu, oli Mäenpää itse todennut vuonna 1934.
Löydettyään suuntansa, Mäenpää teki miniatyyrejä uransa loppuun saakka.
Nelimarkka-museon näyttelyssä teokset on aseteltu samaan tyylin ja samaan tapaan ryhmitellen, kuin ne olivat Juhani Ahon kodin seinillä. Museon alakerrassa on esillä myös Mäenpään Eero Nelimarkalle lähettämiä kirjeitä.
Miehet olivat hyviä ystäviä ja kirjeistä selviää, että heidän hattunsakin olivat kerran vaihtuneet. Esillä näyttelyssä on myös Nelimarkan Mäenpäästä maalaama muotokuva.
Tuula Jokiaho