Aisaparin ja Luoma-ahon kyläyhdistyksen järjestämässä keskustelutilaisuudessa pohdittiin kylien ja alueen nykytilaa sekä kehitysmahdollisuuksia.
Tilaisuuden alustajana toimi Miika Laurila Etelä-Pohjanmaan liitosta.
Laurilan mukaan kaupungistuminen jatkuu megatrendinä ja tämä kehitys on itseasiassa vain kiihtynyt 2010 -luvulla. Samaan aikaan maaseututaajamien väestö ikääntyy, joten pienten maaseutupitäjien huoltosuhde kuormittuu entisestään.
Hyvääkin maakunnasta toki löytyy, sillä Etelä-Pohjanmaan työllisyysaste on maan korkein. Tämä on valtakunnallisesti merkittävä asia, sillä samaan aikaan on koko Suomesta kadonnut 100000 teollisuuden työpaikkaa.
– Digitalisaation osalta maakunta on perässä muita alueita ja siihen tulisi kiinnittää huomiota. Osa töistä on jo siirtynyt vahvasti verkkoon. Etätyöt mahdollistavat jo nyt monenlaisten työtehtävien hoitamisen internetin välityksellä, Laurila sanoi.
Ruoka- ja biotalous voisivat olla tulevaisuudessa myös alueen vahvuuksia. Puhtaat raaka-aineet ja kestävä, eettisesti hoidettu tuotanto tulevat jatkossa olemaan entistä tärkeämpiä trendejä.
Väestörakenteen muutoksen mukana hoiva-ala tulee työllistämään entistä enemmän väkeä. Etelä-Pohjanmaan vahvuuksia on myös yrittäjähenkisyys ja halu olla kehityksen mukana.
Laurilan alustuksen jälkeen kuultiin eri kyläyhdistysten näkemyksiä omien alueiden vahvuuksista ja huolista.
Yritysnäkökulmaa toi tilaisuuteen Mikko Pokela Al-Men Oy:stä. Mikko Pokela on huolissaan lähipalveluiden saatavuudesta. Työvoimaa on vaikea saada muuttamaan alueelle, vaikka työpaikkoja olisikin, mikäli lähipalvelut ovat puutteellisia tai niitä ei ole.
Anne Niemi toi tilaisuuteen Vimpelin kunnan terveiset. Anne Niemen mukaan kuntien pitäisi kuunnella kyliä tarkalla korvalla. Esimerkkinä Niemi kertoi Vimpelissä tehdyn kylien viemäröintiprojektin, joka lähti liikkeelle kylien omasta aloitteesta.
Vimpelin viemäröintiaste on nykyisellään 95 prosenttia. Myös nurkkakuntaisuudesta olisi hyvä päästä eroon ja saada koko kuntaan yhteinen kehittämisen tahtotila.
Jari Mäenpää puolestaan on asunut kymmenisen vuotta Lehtimäellä, jonne hän muutti keskeltä Helsinkiä. Paluumuuttajia kiehtoo asumisen väljyys ja edullisuus sekä luontoarvot.
Leader-hankkeet ovat tuoneet Mäenpään mukaan mukavasti piristysruisketta kyliin. Suninsalmen kahvilasta on tullut suosittu matkailukohde kesäaikaan. Viime kesänä Suninsalmella vieraili noin 20000 matkailijaa ja pelkästään pitsoja meni 5000 kappaletta.
– Leader-hankkeet voisivat olla hieman vähemmän byrokraattisia, jolloin itse toimintaan heltiäisi enemmän paukkuja, Mäenpää pohti.
Puheenvuorot herättivät vilkasta keskustelua ja lopuksi Aisaparin kehittämissuunnittelija Eeva Arpala jakoi väen työskentelemään pienryhmissä ja kokosi ryhmien vastaukset loppupuheenvuoroon. Tahtoa ja innovatiivisuutta kyliltä löytyy ja aina joitain ideoita saadaan jalkautettua käytäntöönkin.
Hyvin laadittu kyläsuunnitelma on erinomainen lähtökohta oman kylän kehityksen pohjaksi. Kyläsuunnitelman apuvälineeksi on kehitetty kylamme.fi sivusto, josta löytyy hyviä opastusvideoita ja vinkkejä kehitystyöhön.
Kai Hannulabacka
