SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat saivat vuonna 2018 noin 2300 ilmoitusta eläinten huonosta kohtelusta, mikä on noin 300 ilmoitusta enemmän kuin edellisvuonna.
Eläinsuojeluneuvojat tekivät ilmoitusten perusteella neuvontakäyntejä yli 1300 eläintenpitopaikkaan ja kohtasivat ja auttoivat käynneillään noin 4300 eläintä.
Neuvontakäyntien ja autettujen eläinten määrä kasvoi muutamalla sadalla edellisvuoteen verrattuna. Noin kolmasosassa käynneistä eläimet olivat ulkopuolisen avun tarpeessa, lopuista selvittiin neuvonnalla tai ilmoitukset olivat aiheettomia.
– Selkeintä kasvua tapahtui koiriin liittyvissä tapauksissa. Koirakäyntejä tehtiin viime vuonna yli 400 enemmän kuin edellisvuonna. Tyypillisesti ilmoitettiin ulos kytketyistä koirista, joilla ei ole kunnollista säänsuojaa ja vettä.
– Myös koirien ruokinnan, ulkoiluttamisen ja sairauksien hoidon laiminlyönti tai koirien julma kohtelu olivat tyypillisiä ilmoituksen aiheita, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.
– Koiriin liittyvien neuvontakäyntien määrän kasvua selittää osin koirien kasvanut määrä. Erityisesti vakavat lemmikkieläimiin liittyvät tapaukset ovat kuitenkin lisääntyneet ja tapauksia, joissa eläin on aivan välittömässä avun tarpeessa, on tullut tietoomme aikaisempaa enemmän.
Lukumääräisesti eniten SEYn eläinsuojeluneuvojat auttoivat kissoja. Kiinni otettujen kissojen, jotka ovat hylättyjä tai niin sanottuja populaatiokissoja, määrä peräti kaksinkertaistui edellisvuodesta.
– Sairaat, villiintyneet ja sisäsiittoiset kissat, joita kukaan ei hoida kunnolla, ovat iso eläinsuojeluongelma, joka johtuu suurelta osin piittaamattomuudesta.
– Se työllistää käytännössä jokaista neuvojaamme ja aiheuttaa kärsimystä ja kuolemaa vuosittain tuhansille kissoille. Ongelmaan on ratkaisuja, mutta käytännössä jälkien korjaaminen on jätetty vapaaehtoisten eläinsuojelijoiden hoidettavaksi. Asiaan on tultava muutos, sanoo Pulli.
Muita lemmikkieläimiä SEYn eläinsuojeluneuvojat kohtasivat ja auttoivat vuoden aikana yli 600 ja tuotantoeläimiä noin 1100.
– Erityisesti pienten lemmikkieläinten pidon ongelmissa syynä on usein ihmisten tietämättömyys eläinten tarpeista. Pikkulemmikkien ongelmat eivät välttämättä päädy viranomaisten tietoon, koska niitä pidetään sisällä kodeissa muiden näkymättömissä.
– Erityisesti niiden kohdalla tarjoamallamme neuvonnalla on mahdollista saada aikaan merkittäviä parannuksia pienilläkin muutoksilla, ja rohkaisenkin pikkulemmikkien pito-olosuhteista huolestuneita ottamaan yhteyttä neuvojiimme matalalla kynnyksellä, Pulli sanoo.
SEYn eläinsuojeluneuvojat tekevät käyntien lisäksi merkittävän määrän ennaltaehkäisevää neuvontatyötä.
Eläinsuojeluneuvojat antoivat vuoden 2018 aikana neuvoja eläinongelmissa puhelimitse, sähköpostitse ja muita kanavia käyttäen lähes 20000 kertaa.
Neuvontapyyntöjen määrä kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna.
– Osaltaan kasvanutta määrää selittää se, että olemme saaneet koulutettua neuvojia joillekin alueille Lappiin, Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan, joissa ei entuudestaan ole ollut neuvojiamme.
– Toisaalta tietoisuus neuvojatoiminnastamme on lisääntynyt, mikä lisää yhteydenottoja, sanoo Pulli.
– Eläinten hyvinvointiasiat kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän, ja matalan kynnyksen eläinsuojeluneuvonnalle, joka on tarvittaessa anonyymiä, on selvästi tarvetta.
– Neuvojia tarvittaisiin vieläkin enemmän, mutta toiminnan kasvua rajoittaa rahanpuute. Neuvojatoiminta rahoitetaan suurimmaksi osaksi lahjoitusvaroin, ja tarvitsemme toiminnalle jatkuvasti uusia tukijoita, sanoo Pulli.
