Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi vuonna 2018 yhteensä yli 400 miljoonaa euroa toimialueelleen eli kolmen pohjalaismaakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueelle.
Etelä-Pohjanmaalla tehtiin vuonna 2018 maatalouden investoinneissa aikamoinen ennätys. ELY-keskus myönsi maatalouden investointeihin ja sukupolvenvaihdoksiin rahoitusta yhteensä 70,27 miljoonaa euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 47,7 miljoonaa euroa.
Tukipäätöksiä tehtiin 405 kappaletta, mikä on hieman pienempi kuin edellisenä vuonna, joten investointien suuruus on myös kasvanut.
Eniten investointeja tehtiin lypsykarjatalouksiin 37 tilalla, yhteensä 17,4 miljoonaa euroa. Suurimpien joukkoon kuuluu seitsemän lypsyrobotin navetta. Nautakarjatalouden investoinnit ovat toisena kahdeksallatoista investointikohteella.
Etelä-Pohjanmaalla yrityksen kehittämisavustuksiin (TEM) sidottiin viime vuonna 2,09 miljoonaa euroa kasvavien ja kansainvälistyvien pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin.
Hankkeet kohdistuivat mm. tuottavuutta parantaviin investointeihin, vientimarkkinoiden kartoittamiseen ja uusien innovaatioiden kehittämiseen.
Yritysten kehittämispalveluissa (TEM) käytettiin viime vuonna 0,6 miljoonaa euroa pk-yritysten konsultointi- ja koulutuspalveluihin.
Valtakunnallisia tehtäviä hoidettiin vesistöyksikössä
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastasi valtakunnallisesti valtion vesistörakenteiden hoidosta, jonka määräraha vuonna 2018 oli 4,7 miljoonaa euroa.
Pohjalaismaakuntien tekojärvien ja muiden valtion vastuulla olevien vesistörakenteiden ylläpitoon ja kunnostamiseen tästä määrärahasta käytettiin noin 2,1 miljoonaa euroa.
Uutena rakenteena valmistui Isojoella Villamon alueen kunnostus, jonka kustannuksiin osallistuivat valtion lisäksi EU (Freshabit-Life) ja paikalliset toimijat.
Vesitalouden määrärahalla edistettiin mm. Tuovilan- ja Sulvanjoen ja Kainastonjoen alaosan tulvasuojeluhankkeita sekä Kurikan syväpohjavesihankkeen selvityksiä.
Lisäksi hoidettiin valtion vesilupiin liittyviä velvoitteita mm. istuttamalla Perhonjokeen 10 miljoonaa nahkiaistoukkaa ja Lappajärveen 180000 siianpoikasta.
Vesien- ja merenhoitoa edistettiin avustamalla mm. haja-asutuksen jätevesineuvontaa ja rehevöityneiden järvien ja lahtien kunnostamista mm. Perhossa, Kokkolassa, Evijärvellä, Ähtärissä ja Kristiinankaupungissa.
