Vimpelin Yrittäjien hallinnoima Vetovoimaa ja viihtyvyyttä Vimpeliin -hanke ja Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelun Elinvoimaa kuntiin -hanke yhdistivät voimansa järjestämällä Vimpelin yhteiskoululla Imagolla elinvoimaa -seminaarin.
Seminaarissa puitiin elinvoimaa eri näkökulmista ja saatiin muiden muassa kuulla, millaista on uusi työ ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet.
Useammassa puheenvuorossa tuotiin esille pienten kuntien ja maakunnan reuna-alueilla sijaitsevien kuntien tarjoamat mahdollisuudet työntekoon ja yrittäjyyteen.
Samalla huomioitiin, että kunnilla ja alueilla riittää vielä työsarkaa elinvoimaan liittyvissä asioissa.
Seminaariin oli saapunut satakunta henkilöä: kuntapäättäjiä ja kuntien virkamiehiä, yrittäjiä sekä aktiivisia kuntalaisia.
Noin nelituntisessa tapahtumassa juhlistettiin myös Vimpelin Yrittäjien 50-vuotisjuhlavuotta ja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien 80-vuotisjuhlavuotta.
Tapahtumaan kuului alustusten lisäksi myös paneelikeskustelu. Asiapitoisesta ohjelmasta huolimatta seminaarin henki oli vapaamuotoinen ja paikkansa oli sekä naurulle että yhdelle onnittelulaululle.
Uusia mahdollisuuksia
Seminaarin aloittanut yhteisömanageri Petra Pulkkinen Crazy Town Oy:stä esitteli Viivi Korkiatuvan vetämän Elinvoimaa kuntiin -hankkeen työpajojen yhteenvedon.
Työpajojen tavoitteena oli edistää elinkeinopalveluiden käytännön tekemistä Järviseudulla ja syventää laajemmin seudullista yhteistyötä ja ideoida yhteistyömallia, jossa huomioidaan paikallinen, seudullinen ja maakunnallinen yhteistyön tekeminen. Työpajoihin kutsuttiin elinvoiman kehittämisestä vastaavia toimijoita, kuten esimerkiksi kuntien ja kaupungin, alueen yritysten, koulutusorganisaatioiden, maaseututoimen ja Metsäkeskuksen sekä rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatioiden edustajia.
Pulkkinen toimi yhtenä työpajojen asiantuntijoista. Hän patisti alueen kuntia yhteisen seutustrategian tekoon jo kuluvan vuoden aikana.
Automaatio ja digitalisuus ovat päivän ilmiöitä, jotka vaikuttavat työhön. Petra Pulkkinen muistutti kuitenkin, ettei ihmisen tekemä katoa. Se voi jopa lisääntyä, mutta muuttuu radikaalisti. Työtä voi tehdä muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla.
– Automaatio, digitaalisuus ja tekoäly antavat uusia mahdollisuuksia ja luovat uutta työtä.
Tulevaisuuden työhön liittyy myös mosaiikkiura eli päällekkäiset roolit ja monta työuraa. Pulkkinen myös muistutti, että kaikilla kunnilla on samanlaiset haasteet. Muuttotappion alle ei kannata musertua.
– Maaseudusta tulee vielä trendijuttu, toivon niin. Kaupungeissa eläminen on kallista. Myös elämänlaatu on erilaista.
Yhteistyön voimaa
Elinvoimaa Vimpeliin -hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Teija Uitto-Kohonen toimi seminaariin kuuluneen paneelikeskustelun vetäjänä. Keskustelun pääotsikoina olivat, että mitä on elinvoima ja kenelle sen edistäminen kuuluu.
Paneeliin osallistuivat Mika Lintilä työ- ja elinkeinoministeriöstä, Vimpelin kunnanjohtaja Sami Gustafsson, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja Kati Pasto ja Vimpelin Yrittäjien puheenjohtaja Susanna Korkiatupa.
Kati Pasto muistutti, että vaikka kunta on pieni, ei se tarkoita sitä, ettei kunta voi olla näkyvä.
– Se miten näytään, on merkittävää. Ei ole tarkoituskaan, että maakunnan reuna-alueet kilpailevat maakuntakeskuksen kanssa – vaan molemmat tarvitsevat toisiaan, jotta ne selviävät..
Mika Lintilän mukaan jokainen kuntalainen on oman kuntansa mannekiini ja myyntimies.
– Yritykset, yhteisöt ja ihmiset ratkaisevat alueen elinvoimaisuutta koskevan tilanteen. Mitä parempi yhteistyö ja henki saadaan, sen parempi vetovoimaisuus sille alueelle on.
Lintilä uskoo myös, että opiskelujen takia eteläiseen Suomeen muuttanut ja siellä työskentelevä perheellinen pariskunta miettii jossain vaiheessa, että mitäs jos lähdettäisiin takaisin? Aletaan puntaroida elämisen tason ja elintason välillä.
– Ollaan valmiit tinkimään palkasta, että saadaan elämisen tasoa, jota on täällä tarjota. Ratkaisevinta on se, että täällä on helppo asua. Perusasiat pitää olla kunnossa.
Kunnanjohtaja Sami Gustafssonin mukaan positiivisen ja hyvän imagon luominen on tärkeää kuntabrändäyksessä.
– Kun järviseutulainen hyvä energia, sisukkuus ja yrittäjyys saadaan valjastettua ja vietyä muun maailman näkyville, on siinä helsinkiläisilläkin ihmettelemistä.
Susanna Korkiatuvan mukaan imagoon ja esimerkiksi yleiseen ilmapiiriin vaikuttaa se, mitä ihmiset puhuvat keskenään, työkavereilleen tai sosiaalisessa mediassa.
– Kaikki pahat asiat ruokkivat pahoja asioita, mutta jos sanotaan mahdollisimman paljon hyviä asioita, siitä kasvaa hyvä ympyrä ja se tuo kaikkea hyvää.
Kahdeksan porrasta muutokseen
Myynnin ja markkinoinnin ammattitaustan omaava luova johtaja Mikko Kalliola niputti Imagolla elinvoimaa -teemaa osin stand upiin viittaavin keinoin.
Muuramelaisen sanoman teemana oli kahdeksanportainen muutoksen mielenmalli, joka tarjosi eväitä niin omasta itsestä huolehtimiseen kuin oppimiseen, positiivisuuteen ja vastuuseen. Hän vinkkasi kunnan tunnettuuteen ja brändäämiseen liittyen, että seutukunnan voisi tarinallistaa Instagramiin.
– Tarinat ovat ihmiskunnan paras tapa opettaa muita ihmisiä.
Kolmasosa yrittäjänä toimivan Kalliolan työajasta kuluu puhujakeikoilla. Hän myös käy kuuntelemassa muiden puheita ja kirjoittaa. Viime aikoina häntä on omien sanojensa mukaan pyydetty yllättävän paljon puhumaan kuntien tilaisuuksiin.
– Yleensä on pyydetty puhumaan muutoksesta, tulevaisuudesta, ihmisten johtamisesta ja esimerkiksi strategian jalkauttamisesta. Yllättävän paljon pidän myös luovuustyöpajoja. Joka kunnasta löytyy peruskilpailutekijät globaalissa markkinassa. Muista kunnista erottautuminen vaatii sen, että uskalletaan valita oikea kärkiviesti: kaikki muu tulee sen sateenvarjon alla.
Kalliola antoi seminaarivieraille pienen tehtävän: heidän piti ensin kehua vieruskaveriaan ja sitten itseään. Lappajärveltä seminaariin saapuneet Kultaisen Kiulukan yrittäjä Kaisu Huhtala ja Pito- ja ohjelmapalvelu Kokkituvan Tiina Kujala tunsivat toisensa jo entuudestaan.
– Kaisu on äärimmäisen tehokas ja hyvin idearikas. Olemme tosi onnekkaita, että hän on yrittäjänä Lappajärvellä, summasi Kujala.
Kaisu Huhtala kuvailee Tiina Kujalaa erittäin ammattitaitoiseksi.
– Ihailen hänessä sitä, että hän haluaa kehittää itseään ja on myös hyvin ehtiväinen omaan elämäntilanteeseensa nähden.
Vetovoimaa ja viihtyvyyttä Vimpeliin -hanke jatkuu nuorisotalolla 2.4. kello 18 pidettävällä brändityöpajalla.
Virpi Poikelin
