Liikenneturvallisuustyötä Suomessa ohjaa nollavisio, tavoite, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.
Silti Suomesta puuttuu tavoitteellista liikenneturvallisuustyötä tulevaisuuteen luotsaava tieliikenteen turvallisuussuunnitelma. Käynnistyvällä kampanjallaan Liikenneturva kannustaa jokaista tiellä liikkujaa auttamaan nollavision tavoittamisessa omalla toiminnallaan.
Tulevia päättäjiä Liikenneturva muistuttaa liikenneturvallisuussuunnitelman tekemisen tärkeydestä, eikö olisi jo aika paikata puute?
Suomessa tieliikenne on kehittynyt turvalliseen suuntaan pitkällä aikavälillä, mutta kehityksessä on havaittavissa tiettyä paikallaan poljentaa. Ennakkoarvion mukaan vuonna 2018 tieliikenteessä menehtyi 225 ihmistä. Taso on säilynyt pitkälti samanlaisena kuin vuonna 2017.
Liikenneturvan koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski muistuttaa, että turvallisuustason parantaminen vaatii yhteistyötä yhteiskunnan eri sektoreiden välillä. Tavoitteellista liikenneturvallisuustyötä tukisi tieliikenteen turvallisuussuunnitelma, joka Suomelta puuttuu.
– Liikenneturvallisuustyötä Suomessa ohjaa nollavisio, mikä tarkoittaa, että työtä tehdään systemaattisesti sen eteen, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Tavoitteen merkitys konkretisoituu, kun yhteiskunnan sijasta ajatellaan yksilöitä. Menetykset koskevat läheisiämme, perhettä, ystäviä tai työkavereita.
Piittaamattomuutta pidetään tieliikenteen isoimpana riskinä
Liikenneturvan aiemmista kyselyistä on ilmennyt, että suomalaiset pitävät turvallisuutta tärkeänä arvona liikenteessä. Suurin osa myös pyrkii toimimaan liikenteessä sääntöjen mukaisesti.
Ihmiset tekevät kuitenkin virheitä ja virhearviointeja, mutta niistä ei pitäisi kenenkään joutua maksamaan hengellään, vaan liikennejärjestelmä olisi rakennettava niin, että se kompensoi ihmisen tekemiä virheitä.
– Kun asiaa ajattelee meille tärkeiden ihmisten kannalta, liikenteen turvallisuustyötä voi ohjata ainoastaan nollavisio. Tavoitteena on oltava, ettei kenenkään tarvitse menettää tieliikenteessä läheisiään. Kun tuomme vision omaan arkeemme, emme voi hyväksyä muuta kuin nollavision, Tuomikoski summaa.
Liikenneturva pyysi kyselyssä vastaajia nimeämään kolme tekijää, joita he pitivät liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisimpina.
Kärjessä komeilevat piittaamattomuus liikenteessä, kuljettajien huonot asenteet ja liikennesääntöjen noudattamattomuus. Käynnistyvällä kampanjallaan Liikenneturva haastaakin jokaista näkemään eri tienkäyttäjäryhmissä ihmisen, joka on liikkeellä eri tavoin ja joka on meidän muiden tavoin erehtyväinen.
– Liikennekulttuuri on päivittäisten tekojen ja vuorovaikutuksen tulosta, joka muuttuu jatkuvasti. Muuttamalla vuorovaikutustilanteita, muutetaan myös kulttuuria. Hyvä lähtökohta on aloittaa omasta itsestä.
– Noudatanko liikennesääntöjä, annanko muille mahdollisuuden huomata minut ajoissa ja kerronko muille aikeistani? Tässä jokaiselle liikkujalle pohdittavaa yhteisen nollavisiotavoitteen saavuttamiseksi, Tuomikoski haastaa.
