Alajärvellä toimiva, vuonna 1996 perustettu Järviseudun Pallokerho haluaa kehittää jääkiekkoilun harrastustoimintaa ja panostaa kilpailutoiminnassaan suunnitelmallisuuteen ja pitkäjänteisyyteen.
Harrastustoiminnassa seuran strategian pääpisteet ovat pilotointivaiheessa hyviä kokemuksia keränneessä kerhotoiminnassa, tytöille suunnatun kiekkokoulun aloittamisessa ja miehille sekä naisille koottavissa harrastejoukkueissa.
Seuran tavoitteena on olla alueen iso kasvattajaseura. Kilpailullisiin tavoitteisiin kuuluu, että miesten edustusjoukkue lunastaa paikkansa yhtenä kolmosdivisioonan kärkijoukkueista. Seurassa on kehitetty myös tehoryhmätoimintaa, jonka kohderyhmänä ovat pääasiassa D- ja C-ikäiset kiekkoilijat.
Järviseudun Pallokerholla oli päättyneellä kaudella noin 150 junioripelaajaa. Miesten edustusjoukkueen ja miesten sekä naisten harrasteryhmäläiset mukaan lukien seuralla on noin 200 jäsentä. Tulevaan kauteen valmistautuvat muiden muassa Suomi-sarjan karsintaan lähtevät B1-juniorit.
Edellisen kerran B1-juniorijoukkue JPK:lla oli 20 vuotta sitten. Ensi kaudella JPK:n väreissä pelaa 11 joukkuetta – F-junioreista miesten edustusjoukkueeseen. F2- ja F1-joukkueiden valmennuksesta vastaavat Juha Lassila ja Taneli Luoma. E2:n peräsimessä on Samu Santala ja E1:n kollega on Kyösti Viinamäki.
D2A:ta käskyttää Marko Kivinen ja D2AAA:ta Sami Seppälä. Pirkka Alahäivälä on puolestaan D1AA:n valmentaja ja Juho Latvala D1AAA:n luotsi. Arttu Nurmisen valmentama joukkue on C1. B1-joukkueen vastuuvalmentaja on haussa, mutta joukkuetta ohjastaa Juha Huvila, joka toimii myös miesten edustusjoukkueen päävalmentajana.
Uudenlaista toimintaa
JPK:ssa on kehitetty erityinen tehoryhmätoiminta, johon pääsee C-ikäisenä. Tehoryhmä mahdollistaa pelaajaurallaan pitkälle tähtäävän nuoren asumisen kotipaikkakunnalla yhdeksännen luokan loppuun.
Ryhmää vetävä Marko Kantanen kertoo, että tehoryhmän avulla pelaajille tuodaan lisämahdollisuus harjoitella enemmän. Tehoryhmä tarjoaa työkaluja sekä tekniselle että henkiselle puolelle, joiden kautta edetään kohti huippu-urheilijan elämää.
– Meilläkin on pelaajia, joilla tavoitteet korkealla. Ryhmään pääsemiseksi pelaajan taitotaso ei ole ratkaiseva vaan oma tahtotila, painottaa Kantanen.
Valmennuspäällikkö Jussi Virtanen kertoo, että seurassa on eritasoisia pelaajia. Uudenlaisella toiminnalla pyritään tuomaan lisämaustetta motivoituneille pelaajille.
– Tehoryhmän toiminta on enemmänkin yksilöjuttu.
Tehoryhmän rakenne on vielä keskeneräinen, mutta aluevalmentajat ovat jo käyneet Alajärvellä toteamassa tehoryhmän hyväksi askeleeksi eteenpäin. Marko Kantanen uskoo, että tulokset näkyvät viiden vuoden päästä maailmalla. Myös B-ikäiset ja edustusjoukkueessakin pelaavat voivat osallistua tehoryhmän harjoitteluun.
Yksilöt esiin
JPK:ssa huomioidaan pelaajien taito- ja motivaatiotaso joukkuetta rakennettaessa. Seuran valmennuspäällikkönä vuoden verran toiminut Jussi Virtanen kertoo, että joukkueita muodostettaessa panostetaan yksilöihin. Seuran ja Suomen Jääkiekkoliiton Keskimaan alueen taito- ja maalivahtijäätapahtumat tukevat nuorten pelaajien kehitystä.
– Luistelu- ja kiekkokoulussa sekä F2- ja F1-ikäisten leijonaliigalaisten toimintaan kuuluvat ilo ja hauskuus. Harjoituksia tehdään pelien ja leikkien kautta. E-ikäisissä painottuu jo pelinomaisuus, hauskuutta unohtamatta. D-junioreissa on pyrkimys kilpatoiminnan järjestämiseen ja huomioidaan myös ravinto, lepo ja oheisharjoittelut.
B1-junioreissa ja Jääkiekkoliiton viidenneksi ylimmällä sarjatasolla eli kolmosdivisioonassa pelaava edustusjoukkueen tavoitteena on omaan parhaaseen pyrkiminen. Tässä vaiheessa pelaajapolkua tavoitteena on liikunnallinen elämäntapa ja elinikäinen harrastus.
Virtanen painottaa, ettei jääkiekkoharrastusta tarvitse aloittaa kuusi–seitsemänvuotiaana vaan mukaan solahtaa vanhempanakin.
Huomio nuoriin
Järviseudun Pallokerho piti äskettäin toimintaa ja strategiaa käsitelleen tiedotustilaisuuden. Jäähallin vip-tilaan seura marssitti seurassa toimivien valmentajien ohella 16-vuotiaan Paavo Sillanpään ja 17-vuotiaan Niko Lehtolan.
Sillanpää on malliesimerkki siitä, ettei jääkiekkoharrastusta välttämättä tarvitse aloittaa varhaisessa vaiheessa. Sillanpää kertoo pelanneensa 1,5 vuotta. Hänellä oli kova hinku jääkiekkoharrastuksen aloittamiseen ja pelaamiseen. Nyt nuorukaisella on kova halu kehittyä jääkiekkoilijana. Hänellä ei ole aikaisempaa urheilutaustaa.
– JPK:ssa on hyvä meininki päällä. On otettu isoja steppejä valmennuksenpuolella. Valmentajat ovat auttaneet minua kehittymään.
Nuorukainen pelasi JPK:n edustusjoukkueessa kahdeksan peliä tehoilla 5+3. Jäähypenkillä hän vietti 30 minuuttia. C1-joukkueen suomisarjapeleissä oli mukana kymmenen kertaa – saldona 24 maalia ja 28 maaliin johtanutta syöttöä. Hän nostaa suosikkipelaajakseen Lahden Pelicansissa hienon paluun liigajäille tehneen Juhamatti Aaltosen. Sillanpään mieli palaa harjoittelemaan ja pelaamaan.
– Jääkiekossa viehättää se, että mennään lujaa. JPK:ssa on mahdollisuus treenata lujaa ja oman kehityksen huomaa.
Niko Lehtolan jääkiekkoharrastus on kestänyt 5–6 vuotta, mutta hän piti pari vuotta taukoa jääkiekosta. Hän pelasi pesäpalloakin, mutta oli yhden vuoden kokonaan urheilematta. – Tuli viestiä, että lähde pelaamaan. En heti lämmennyt ajatukselle. Hän liittyi JPK:n vahvuuteen C1-junioreiden suomisarjakarsinnan puolivälissä. Paluuseen vaikutti halu pelata ja liikkua.
– Nikolla on synnynnäinen maalintekijän taito, vakuuttaa JPK:n puheenjohtaja Petri Koskenmäki.
Lehtola kertoo pyrkivänsä tsemppaamaan joukkuekavereitaan, vaikka joukkueella menisi vähän huonomminkin. Hyökkääjä kertoo seuranneensa melko paljon etenkin Teemu Selänteen uraa.
Virpi Poikelin
