Orange, green, pink, yellow. Suomeksi oranssi, vihreä, vaaleanpunainen ja keltainen.
Vimpelissä perhepäivähoitajana toimivan Sirpa Anttilan neljä hoitolasta tunnistavat värejä englanniksi nopeaan tahtiin, kun englannin kielen alkeita lapsille opettava Hanne Marjamäki osoittaa värikorttia. Kuusivuotiaan Onni Mattilan mielestä keltaista tarkoittava sana yellow on helppo.
Violettia tarkoittava purple listataan puolestaan vielä vähän vaikeammin lausuttavaksi sanaksi. Ryhmäläisten lempivärejä ovat vihreä, vaaleanpunainen ja sininen. Äidinkin lempiväri päästään kertomaan.
Viime syksystä alkaen Järvi-Pohjanmaalla eli Alajärvellä ja Vimpelissä lapset ovat päässeet englannin kielen oppimisen makuun jo nelivuotiaasta lähtien. Englannin kieleen tutustutaan lauluin ja leikein sekä havainnoimalla ja vaikkapa kädentaitojen kautta.
Perhepäivähoidossa olevat lapset saavat kielisuihkutusta kerran kuukaudessa. Esi- ja perusopetuksen piirissä olevat lapset saavat vastaavaa opetusta kaksi tuntia viikossa.
Järvi-Pohjanmaan sivistystoimen kaksikielisen opetuksen hankkeet ovat osa kielten opetuksen varhentamista tukevia kärkihankkeita.
Sipilän hallitus oli sopinut kehysriihessään, että vuodesta 2020 lähtien kieltenopetus alkaa kaikissa maamme peruskoulu jo ensimmäisellä luokalla.
Laulaen ja leikkien
Hanne Marjamäen pitämän huhtikuun kielisuihkutuksen teemoja olivat värit, numerot ja perheenjäsenet.
Numeroita kerrattiin esimerkiksi laulamalla viidestä pienestä ankasta ja pelaamalla.
Ensin heitetään isoa arpakuutiota, kerrotaan mikä luku on kyseessä ja laitetaan sama määrä punaisia omenatarroja puuhun.
Peli etenee nopeasti, kun numerot yhdestä kuuteen on jo muistissa.
Ryhmän nuorin, kolmevuotias Miki Sänkiaho harmittelee, kun saa vain kakkosen. Seuraavalla kierroksella on onneksi parempi tuuri.
Lapset osaavat nimetä myös perheenjäseniä: äidin, isän, siskon ja veljen. Vauhdikkaan Baby shark -nimisen laulun avulla on opittu myös isoäiti ja isoisä englanniksi.
Jokaisella perheenjäsenellä on laulussa oma veikeä käsiliikkeensä, joka auttaa muistamaan itse sanan.
– Hienosti muistitte värit ja äidit ja isit, kannusti Henna Marjamäki.
Uutena asiana Sirpa Anttilan hoidettavat oppivat tunteita ilmaisevia sanoja.
Hanne Marjamäen tabletilta seurataan videota, jossa erilaisia ilmeitä iloisesta vihaiseen. Myös tässä uusi oppi imetään laulun ja leikin kautta.
Sanojen ja ääntämisen osalta Vimpelin perhepäivähoitolapset ovat päässeet antamaan julkistakin näyttöä oppimalleen, sillä lasten joulukirkossa perhepäivähoitolapset lauloivat Tuiki tuiki tähtönen -laulusta yhden säkeistön englanniksi.
Positiivista palautetta
Varhaiskasvatuspäällikkö Hanna Luoma-aho kertoo, että henkilökunnalle suunnatun kyselyn mukaan 89,2 prosenttia vastaajista kokee kielisuihkutuksen olevan lapsille mieluisaa.
Henkilökunta nostaa kielisuihkutuksen positiivisimmiksi puoliksi muiden muassa samanaikaisopettajuuden, päivän piristyksen ja uusien vinkkien saamisen omaan työhön.
Vuonna 1990 perhepäivähoitajana aloittanut Sirpa Anttila sanoo pitävänsä kielisuihkutuksesta todella paljon.
– Tykkään, että lapsilla pitää olla uusia juttuja. Tuonikäiset lapset imevät valtavasti tietoa ja sanoja. Kun tieto kielisuihkutuksesta tuli, olin heti täysillä mukana. Pystyn järjestämään päivän kielisuihkutuksen mukaan.
Anttila sanoo ymmärtävänsä niitä perhepäivähoitajakollegoitaan, joilla on hoidossa pieniä lapsia kielisuihkutuksen kohderyhmän ikäisten lasten lisäksi.
Tunnin mittainen kielisuihkutus saattaa vaatia normaalista päivärytmistä poikkeavia järjestelyjä.
Lasten vanhemmille osoitetusta kyselystä ilmenee, että 76,2 prosenttia kielisuihkutukseen osallistuvista lapsista käyttää englanninkielisiä sanoja kotona ja 44,5 prosenttia lapsista laulelee tai loruilee englanniksi.
Sirpa Anttilan perhepäiväryhmään kuuluvien Miki ja Miska Sänkiahon isä Mikko kertoo, että pojat kyselevät kotona, että mitä mikäkin sana on englanniksi. Jos kielisuihkutuksessa on käsitelty värejä, on kotona kysytty vanhemmilta, että mitä tuoli, pöytä tai auto on englanniksi.
– On hienoa, että myös perhepäivähoidossa olevat lapset pääsivät kielisuihkutukseen. Ulkomaanreissulla pojat olivat kovin kiinnostuneita käyttämään vähäistä englannin kielen sanavarastoaan. Uskon, että kielisuihkutuksen vaikutukset näkyvät koulutielle saakka.
Kaksivuotiaasta lähtien Sirpa Anttilan perhepäivähoitoryhmässä olleen, nyt kuusivuotiaan Helmi Vainionpään äiti Piia suhtautuu kielisuihkutukseen positiivisesti.
Hän toteaa englannin kielen tulevan esiin televisio-ohjelmissa, musiikissa ja videoilla.
– Helmi on tykännyt kovasti kielisuihkutuksesta. Viimeksi hän on puhunut väreistä englanniksi.
– Ne tulivat tosi helposti ja hän muisti ne hyvin. Helmi on laulanut myös oppimiaan lauluja englanniksi.
Virpi Poikelin
